Helsingin ja itäisen Espoon rannikon seudun ja puistojen valkoposkihanhien määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia, kertoo tuore laskenta. Alueen puistoissa laiduntaa 6150 yksilöä. Puistoissa suurin hanhien aiheuttama ongelma ovat erityisesti heinäkuussa esiintyvät jätökset. Silloin hanhien pesinnät ovat ohi ja ne kokoontuvat suuriksi ryhmiksi nurmialueille.
Arabianranta pitää Suomen Ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen suorittamassa laskennassa niukkaa ykkössijaa 778 yksilöllä.
Seuraavana listalta löytyy Suomenlinna (778 yksilöä), Töölönlahti (629 yksilöä) ja Kaivopuisto (463). Nämä neljä aluetta muodostavatkin yli 40 prosentin osuuden laskennan kokonaismäärästä, kerrotaan Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Poikasten määrä on lisääntynyt rajusti
Tänä kesänä uusia poikasia on laskettu 944. Määrä on kasvanut noin 75 prosenttia edelliskesästä. Poikkeuksellisen suuri kasvu selittyy kesällä 2017 syntyneestä suuresta ikäluokasta. Linnut pesivät ensimmäistä kertaa kolmen vuoden ikäisinä ja suuren ikäluokan pesintä sattuu juuri tälle kesälle.
Vaikka poikueiden keskikoossa on selvää vaihtelua eri paikkojen välillä, sen keskiarvo 2,2 ei ole kasvanut vuosien 2006 – 2019 seurantajaksosta. Muutos johtuu siis poikueiden määrästä, joka on kasvanut.
Suomessa pesimäkanta on laajentunut
Valkoposkihanhen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle Suomessa. Laji pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Sisämaassa pysyvä populaatio on Lahden-Hollolan Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä. Vuonna 2019 koko Suomen kannan kooksi arvioitiin noin 34 000 yksilöä. Määrä on kasvanut vuosittain.
Pysyvässä populaatiossa on kyse eri linnuista, kuin arktisista valkoposkihanhista, jotka saapuvat jälleen syksyllä Suomeen levähtämään esimerkiksi pelloille. Nämä tuhannet valkoposkihanhet pesivät Venäjän arktisella tundralla.
Hanhet tuottavat paljon ulostetta
Kaupunkien puistoissa näkyvä ongelma on hanhien jätökset. Ongelma korostuu heinäkuussa, kun hanhien pesinnät ovat ohi ja hanhia kerääntyy suuriksi ryhmiksi nurmikoille ja puistoihin. Hanhia ei kuitenkaan esiinny kaupungin kaikissa puistoissa, eivätkä ne vietä puistossa koko kesää, vaan ne esiintyvät vain tietyissä paikoissa ja vain tiettynä aikana.
Koirakarkotuskaan ei välttämättä toimi
Tiedotteen mukaan jätösongelmaa voi ehkäistä suosimalla monipuolisempaa ja korkeampaa kasvillisuutta sekä puhdistamalla suurten hanhiparvien käyttämät tieosuudet päivittäin.
Myös koirakarkotusta on kokeiltu. Koirakarkotus kuitenkin toimii ainoastaan, jos hanhilla on vaihtoehtoinen paikka ruokailuun. Jos sellaista ei ole, hanhet palaavat karkotuksen jälkeen.
Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.
Valkoposkihanhilla vähän luonnollisia vihollisia
Havaintojen perusteella valkoposkihanhia on nähty päätyvän tänä kesänä yhä useammin ketun saaliiksi. Lisäksi Harmaalokkien on havaittu saalistaneen pieniä hanhenpoikasia.
Myös Merikotkan vaikutuksesta pesivien valkoposkihanhien on todettu vähentyneen paikallisesti läntisen Suomenlahden ulkosaaristossa. Myös Helsingin Lammassaaressa pesinyt merikotkapari poikasineen on selvästi vaikuttanut alueen valkoposkihanhi-kantaan. Vanhankaupunginlahden linnustonsuojelualueella ei havaittu lainkaan valkoposkihanhia.