Korona saatetaan työpaikasta riippumatta luokitella ammattitaudiksi, jos virustartunta on tapahtunut työpaikalla ja työaikana. Ammattitaudin luokituksen jälkeen sairastunut työntekijä voi olla oikeutettu esimerkiksi saamaan korvauksia ansioiden menetyksistä sekä tukea kuntoutukseen.
– Edellytyksenä on, että työntekijälle on pääasiallisesti ja todennäköisesti työssään altistunut koronaviruksen kaltaiselle biologiselle tekijälle. Edellytyksenä on myös se, että tartuntalähde löytyy töistä, sanoo tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimiston päällikkö Kirsi Salo.
Esimerkiksi koronaan sairastunut kaupan kassa voisi olla oikeutettu ammattitautikorvauksiin.
– Tärkeää on se, että tartunnan lähde pystytään yksilöimään työolosuhteisiin. Terveydenhuollon työntekijöillä tämä on toki ollut aika helppo todeta, mutta muilla aloilla tätä ei ole vielä laajasti tiedostettu. Siksi ei ole osattu tehdä hakemuksiakaan.
Pelkän altistumisen perusteella ei korvauksia jaeta. Työntekijän lähipiirissä ei myöskään saa olla muuta todennäköistä tartuntalähdettä.
Korvauslautakunta on linjannut, että helmikuun loppuun mennessä 208 sen saamassa lausuntopyynnössä on ollut kyse ammattitautina pidettävästä koronatartunnasta. Hylättyjä hakemuksia oli 43.
– Suurin osa korvauslautakuntaan vakuutusyhtiöistä tulleista tapauksista on ollut terveydenhuollon työntekijöitä. Tämän vuoden alusta alkaen hakemuksia on tullut alle kymmeneltä muulta ammattiryhmältä. Uskon, että näiden hakemusten määrä tulee kasvamaan, Salo sanoo.
Jos edellytykset täyttyvät, työnantajan tulee tehdä ilmoitus vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöt puolestaan esittävät lausuntopyynnön tapaturma-asiain korvauslautakunnalle.