Kansaneläkelaitoksen mukaan merkittävä osa tartuntapäivärahaa koskevista hakemuksista on hylätty, koska ne eivät ole perustuneet lääkärin määräykseen.
Kela on hylännyt suuren määrän tartuntatautipäivärahaa koskevia hakemuksia, jotka se on saanut tämän vuoden aikana.
– Suurin osa, noin 80 prosenttia, hakemuksista on hylätty, sillä tartuntatautipäivärahan myöntämisedellytykset eivät hakemisasiakirjojen perusteella ole täyttyneet, Kelan etuuspäällikkö Milla Kaitola kertoo.
Kaitolan mukaan tartuntatautipäivärahahakemuksia on ratkaistu vuoden alusta toissa viikon loppuun noin 1800. Luku sisältää hyvin pienen määrän myös muita tartuntatauteja koskevia hakemuksia.
Tartuntatautipäiväraha korvaa kokonaan karanteeniin määrätyn ansionmenetykset.
Kaitola kertoo, että yleisimmin hakemuksen hylkäämiseen on johtanut se, että tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös työstä poissaolosta tai määräys karanteenista on puuttunut.
Tartuntatautipäivärahan saamisen keskeinen ehto on kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kehotti 16. maaliskuuta kaikkia ulkomailta palaavia menemään kahdeksi viikoksi ”karanteenia vastaaviin olosuhteisiin”.
Talouselämä kysyi Kelasta, onko ollut havaittavissa, että tartuntatautipäivärahaa on virheellisesti haettu niissä tapauksissa, joissa on noudatettu Suomen hallituksen suositusta eristäytyä kahdeksi viikoksi ulkomaan matkan jälkeen?
– Kyllä, merkittävä osa tilanteista, joissa hakemus on hylätty, liittyy näihin tilanteisiin. Etuutta on haettu tilanteissa, joissa henkilö on palannut ulkomailta ja jäänyt suosituksen mukaan pois työstään kahden viikon ajaksi. Näissä tilanteissa ei ole kyse tartuntatautilain mukaisista rajoitetoimista eikä oikeutta etuuteen synny, Kaitola kertoi.
27. huhtikuuta tartuntatautipäivärahaa oli myönnetty koronaviruksen vuoksi 261 henkilölle yhteensä noin 350 000 euroa, eli keskimäärin noin 1300 euroa saajaa kohti.
Keskimäärin tartuntapäivärahaa on maksettu 10,3 päivältä saajaa kohti ja noin 130 euroa päivältä saajaa kohti.
Tartuntatautipäivärahahakemuksia oli yhä vireillä Kelassa 27. huhtikuuta runsaat 2000.
Väliaikaista epidemiatukea voi saada 14 päivän ajan, jos ulkomailta saapunut on jäänyt palkatta töistä karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Tuki on saman suuruinen kuin vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha eli arkipäivältä 28,94 euroa ja kuukausitasolla 723,50 euroa.
Tartuntatautipäiväraha taas korvaa kaikki karanteeniin määrätyn ansionmenetykset, olipa tämän palkka kuinka suuri tahansa.
Väliaikaista epidemiatukea voi saada myös muun muassa vanhempi, joka hoitaa palkatta kotona varhaiskasvatuksessa tai peruskoulun 1. - 3. luokalla olevaa lastaan koronatilanteen vuoksi.