Tappajaetanana tunnettua espanjansiruetanaa on tavattu Suomessa Oulun leveyspiireillä saakka. Tähän mennessä sitä ei ole onnistuttu hävittämään mistään, minne se on levinnyt.
Espanjansiruetana luokitellaan erittäin haitalliseksi vieraslajiksi eikä sitä pidä sekoittaa kotoiseen ukkoetanaan, jota ei ole syytä hävittää. Ukkoetanan jalan alapinnan reunat ovat laajalti mustat, kun taas espanjansiruetanan tunnistaa värien likaisuudesta.
Suomessa tavatut yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita eikä niillä ole sivujuovia. Täysikasvuinen espanjansiruetana on kookas, noin 7–14 sentin mittainen, joskin ukkoetana voi olla vielä suurempi.
Kaikkiruokainen etana aiheuttaa tuhoja
Tappajaetana saa lempinimensä kannibaalimaisista piirteistään: Se nimittäin pistelee poskeensa kuolleita lajitovereita, jos niitä sattuu sen reitille. Lisäksi tappajaetanat syövät muiden eläinten raatoja ja jopa sellaisia kasveja, jotka eivät muille etanoille maistu. Niinpä espanjansiruetana voikin aiheittaa suuria tuhoja puutarhoissa ja viljelmillä.
Espanjansiruetanoista on löydetty haitallisia bakteereja, kuten kolibakteereita sekä koirille vaarallisia sydän- ja keuhkomatoja. Lisäksi etanat saattavat kantaa suuria määriä listeriabakteeria, joka voi aiheittaa esimerkiksi aivokalvontulehdusta.
Tappajaetanan hävittäminen on vaikeaa, sillä se on kaksisukuinen, eli se pystyy hedelmöittämään itse itsensä. Tämän vuoksi kanta voi lähteä uudessa paikassa kasvuun jo yhdestä munasta. Aikuiset espanjansiruetanat kuolevat Suomen talvipakkasissa, mutta munat ovat talvehtimiskykyisiä.
Torju näin:
- Laita maahan kosteita lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät.
- Nopeimmin etanat kuolevat, kun ne upotetaan kiehuvaan veteen.
- Älä heitä kuolleita etanoita maahan, sillä ne houkuttelevat lajitovereita haaskalle.
- Hävitä kuolleet etanat esimerkiksi tiiviisti suljetussa roskapussissa tai polttamalla.
- Espanjansiruetanat talvehtivat mielellään risukasoissa, joten kasojen polttamisesta voi olla hyötyä. Tarkista kasa kuitenkin ensin viattomien siilien varalta.