Tänään on kiistellyn koronapassin kohtalonpäivä – näihin kysymyksiin saadaan tänään vastaukset, jotka eivät välttämättä hallitusta miellytä

Sosiaali- ja terveysministeriön esitys koronapassista on parhaillaan perustuslakivaliokunnan syynissä. Valiokunnalta odotetaan tänään puolen päivän tienoilla esityksestä lausuntoa, joka saattaa aiheuttaa ongelmia lain etenemiselle.

Jos valiokunta ei suoralta kädeltä esitystä hyväksy, voi se viivästyttää koko tartuntalain uudistusta.

Tartuntalain uudistuksen tulisi olla hyväksyttynä viimeistään ensi viikon perjantaina, johon asti lakiin sisältyvä nykyinen maahantulomalli on voimassa.

Esityksen vaikeista perustuslaillisista kysymyksistä kertoo se, että alkuperäisestä aikataulusta poiketen valiokunta käsitteli passia myös eilen.

Onko passittomien kohtelu syrjintää?

Perustuslakivaliokunta ottaa tehtävänsä perusteella kantaa siihen, rikkooko esitys kansalaisten perustuslakiin kuuluvia perusoikeuksia, kuten yhdenvertaisuutta. Eli esimerkiksi sitä, voiko koronapassi johtaa syrjintään?

Kysymys yhdenvertaisuudesta on koronapassiesityksen ytimessä, sillä kriitikoiden mukaan se jakaa kansan kahtia: niihin, jotka pääsevät passin avulla vaivatta harrastuksiin, tapahtumiin ja ravintoloihin ja niihin, jotka eivät pääse.

Huomattavaa lakiesityksessä kuitenkin on, että esitys vain mahdollistaa toimijoille, kuten ravintolanpitäjille passin käyttöönoton, ei sitä edellytä.

Hallituksen esityksen mukaan passi on vaihtoehto rankemmille rajoituksille, jotka koskisivat kaikkia. Sen käyttöönoton tavoitteena on estää koronatartuntojen leviämistä mahdollistamalla yhteiskunnan terveysturvallinen avaaminen.

Koronapassi tarkoittaa todistusta joko täydestä rokotesuojasta, jo sairastetusta koronasta tai todistusta negatiivisesta koronatestistä.

Lue myös: Kansanedustajille on tulvinut sähköpostia koronapassin vastustajilta – "Joissakin viesteissä passia rinnastetaan natsi-Saksan ihmiskokeisiin"

Alaikäiset avainkysymys

Valiokunnan lausunnossa tullaan ottamaan kantaa avainkysymykseen koronapassin käytön soveltamisesta alaikäisiin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että koronapassia voitaisiin edellyttää kaikilta yli 12-vuotiailta. Esityksen mukaan yli 12-vuotiaiden alaikäisten koronatestaaminen julkisessa terveydenhuollossa taattaisiin, jos lapsi ei olisi saanut koronarokotteita.

Hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö perustelevat 12-vuoden ikärajaa sillä, että 12 vuotta on myös rokottamisen alaikäraja, ja rokotukset ovat hyvässä vauhdissa.

Ylen mukaan valiokuntaa on puhuttanut myös kysymys alle 12-vuotiaista, joiden asema koronarajoitusten soveltamisessa on epämääräinen. Hallituksen kanta ja ohjeistus on, että lasten ja nuorten rajoituksia tulisi ottaa käyttöön vasta aivan viimeisenä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

STM ja THL eri linjoilla

Ratkaisu ulottaa koronapassi yli 12-vuotiaisiin lapsiin on saanut kritiikkiä muun muassa sairaanhoitopiireiltä ja THL:ltä. THL:n kanta on, että koronapassin edellyttäminen lapsilta voisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi harrastuksissa, jos syystä tai toisesta rokottamattoman lapsen edellytetään käyvän jatkuvasti koronatestissä.

THL haluaisi ulottaa passin vasta 16-vuotta täyttäneille vedoten muun muassa siihen, että esityksen vaikutusarviota lapsiin ei ole tehty.

Perustuslakivaliokunta joutuukin tänään ottamaan kantaa ainakin kahteen perustavanlaatuiseen asiaan: lasten oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen. Herkkien kysymysten yhdistyessä kanta esitykseen voi olla myös kriittinen.