Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi pienen lapsensa henkirikoksesta syytetyn naisen syyntakeettomana tehdystä lapsensurmasta. Naista ei tuomittu rangaistukseen.
Syyttäjä vaati naiselle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta, mutta oikeus katsoi, että kyseessä on murhan sijasta lapsensurma. Lapsensurma on rikosnimikkeenä todella harvinainen.
Lain mukaan lapsensurmassa on kyse henkirikoksesta, jossa nainen surmaa lapsensa synnytyksestä johtuvassa uupumuksessa tai ahdistuksessa.
Käräjäoikeus katsoi, ettei tamperelaisnaisen teolle ollut hahmotettavissa muuta syytä kuin synnytyksen jälkeen alkanut henkinen romahtaminen.
Nainen oli alkanut oireilla pian lapsen syntymän jälkeen ja hänen tilansa oli tämän jälkeen vaikeutunut rajusti. Naisen käyttäytyminen oli muuttunut ja toimintakyky romahtanut. Käräjäoikeuden mukaan nainen oli surmannut lapsensa tässä synnytyksestä johtuneessa uupumuksessa ja ahdistuksessa.
Osa naisen terveyteen vaikuttaneista yksityiskohdista on käräjäoikeuden tuomiosta salattu, sillä tiedot on katsottu naisen osalta niin arkaluontoisiksi.
Koska naisen katsottiin olleen teon aikaan syyntakeeton, hänelle ei tuomittu rangaistusta.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, eli siihen voi hakea muutosta hovioikeudesta.
Yksityiskohdat paljastuivat oikeudessa
Noin nelikymppinen nainen surmasi 7 kuukauden ikäisen tyttölapsen toukokuun 22. päivä Tampereen Särkijärven Lukonlahdella. Hän hukutti lapsen järveen.
Nainen yritti teon jälkeen surmata itseään veitsellä, hukuttautumalla ja hyppäämällä maantiesillalta.
Tapausta puitiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa aiemmin helmikuussa.
Käräjillä nainen myönsi yrittäneensä ennen lapsensa hukuttamista myrkyttää tämän rauhoittavilla lääkkeillä. Nainen myös myönsi tapahtumien edenneen muutenkin pääpiirteittäin syyttäjän kuvailemalla tavalla.
Oikeudessa olikin riitaa lähinnä rikosnimikkeestä. Nainen kiisti syyllistyneensä murhaan, vaikka myönsikin aiheuttaneensa lapsensa kuoleman.
Käräjäoikeuden istunnon yhteydessä naisen todettiin olleen tapahtuma-aikaan syyntakeeton.
Oikeudessa kävi ilmi, että nainen oli pitänyt lastaan jollain tapaa ”vaurioituneena” tai kehitysvammaisena, vaikka tässä ei lääkärin mukaan ollut mitään vikaa.
Nainen osallistui oikeudenkäyntiin etäyhteyden välityksellä sairaalasta.