Tampereella tapahtui lähes 19 vuotta sitten henkirikos, jonka mahdollista tekijää ei koskaan saatu rikosvastuuseen. Poliisin esitutkintamateriaalista käy ilmi, mitä Pasi Aaltoselle todennäköisesti tapahtui viimeisenä elinyönään.
Tampereen Laukontorin läheisyydessä sijaitsevasta kerrostaloasunnosta levittäytyi rappukäytävään sinne kuulumatonta hajua. Asunto oli kerrostalon toisessa kerroksessa Satamakadulla.
Oven nimikyltissä luki Aaltonen. Tuttavat olivat huolestuneet, sillä mies ei ollut vastannut puheluihin eikä tekstiviesteihin.
Oli perjantainen iltapäivä, 30. elokuuta vuonna 2002, kun kiinteistöhuoltomies meni yleisavaimilla asuntoon tarkistamaan tilanteen. Asunnossa tiedettiin olevan myös eläimiä.
Kukaan ei tullut avaamaan, mutta sekä eteisessä että makuuhuoneessa olivat valot päällä. Eteisen ja olohuoneen välisestä oviaukosta huoltomiehen katse kiinnittyi asunnon perimmäisenä olevaan makuuhuoneeseen.
Lattialla näkyi maassa makaavan ihmisen paljas, vereentynyt jalka. Huoltomies lähti asunnosta ja soitti poliisille.
Paikalle hälytetty poliisin tutkintaryhmä saattoi alustavasti todeta, että asukas oli kuollut lukuisten teräaseiskujen aiheuttamaan verenvuotoon.
He tuskin osasivat aavistaa, että miehen kuolemasta käynnistyisi yksi Suomen rikoshistorian pitkäaikaisimmista henkirikostutkinnoista.
Lue myös: Vuosikymmenten takaisessa Pasi Aaltosen murhamysteerissa jopa ratkaiseva käänne
Surmaajan sukat kylpyhuoneessa
Vainaja oli 38-vuotias ravintola-alan työntekijä Pasi Aaltonen.
Aaltosen arvioitiin kuolleen henkirikoksen uhrina noin viikkoa ennen löytöpäivää, eli 23.–24. elokuuta 2002.
Asunto oli sotkuisessa kunnossa. Kaksi koiraa olivat olleet viikon vailla huolenpitoa. Läheisten mukaan eläinrakkaalla Aaltosella oli myös kissa, joka löytyi vasta kuukautta myöhemmin turkki vereentyneenä ja nälkiintyneenä, mutta elävänä olohuoneen sohvarungosta piileksimästä.
Tutkinnan vuoksi asunto oli eristettynä kuukauden päivät aina syyskuun loppuun saakka. Teknisessä tutkinnassa kodista taltioitiin yli 300 erilaista näytettä.
Makuuhuoneen lattialla maanneen vainajan yläruumis oli peitelty vaaleansinisellä kylpytakilla. Takin päälle oli aseteltu verinen, mustakahvainen keittiöveitsi. Tyynyjen välistä löytyi katkennut kullanvärinen kaulaketju.
Kylpyhuoneen suihkunurkkauksen lattialta löytyivät valkoiset veren tahrimat Adidas-urheilusukat. Poliiseille selvisi, että oletettu surmaaja oli todennäköisesti peseytynyt kylpyhuoneessa ja jättänyt sukkansa rikospaikalle. Pesukoneen ja suihkuhanan päällä roikkui pyyhkeitä kuivumassa.
Verijälkiä taltioitiin makuuhuoneen ja kylpyhuoneen lisäksi keittiöstä. Surmavälineenä käytetyn veitsen arvioitiin olevan peräisin asunnon keittokomerosta.
Siitä poliisit päättelivät, ettei tekijä välttämättä ollut tullut asuntoon alkujaan surmaamistarkoituksessa, tekoväline mukanaan.
Näin viimeinen ilta eteni
Ennen surmaansa perjantaina 23. elokuuta 2002 Aaltonen oli tavannut ystäviään ja tuttaviaan vakituisissa illanviettopaikoissa Tampereen keskustan tuntumassa.
Hänestä tehtiin varmoja havaintoja muun muassa Koskipuiston Rossossa, Ale-pub Pikajunassa ja illan viimeisinä tunteina Mixei-ravintolassa. Aaltosen taskusta löytyneen pääsylipun perusteella hän oli mennyt baariin illalla kello 22–23 välillä.
– Hän oli ravintolamme vakituisia asiakkaita. Kuvailisin hänet rauhalliseksi, aika hiljaiseksi ja huomaamattomaksi asiakkaaksi, Mixein pitkäaikainen työntekijä kertoi poliisikuulusteluissa.
Aaltosen tuttavan tekemien havaintojen mukaan Aaltonen oli istunut ravintolassa samassa pöydässä tunnistamattomaksi jääneen henkilön kanssa. Jossakin vaiheessa Aaltosta ei enää näkynyt, joten tuttava arveli hänen poistuneen baarista.
– Olen miettinyt, kenen tai minkä näköisen henkilön seurassa hän oli, mutta toisesta henkilöstä minulle ei ole jäänyt mitään mielikuvaa, enkä osaa sanoa, kuka hän voisi olla tai minkä näköinen tämä toinen oli. Keskustelua en kuullut, Aaltosen tuttava kertoi poliisille.
Todistajien mukaan Aaltosen käytöksessä tai toiminnassa ei surma-iltana ollut havaittavissa mitään erityistä tai huomiota herättävää.
– Jotenkin nyt jälkeenpäin asiaa miettiessäni olen ajatellut, ettei hän kovin humalaiseltakaan tuolloin vaikuttanut, yksi tuttavista tiivisti näkemyksensä.
Lue myös: Yli 15 vuotta vanha henkirikos odottaa yhä ratkaisuaan, mutta poliisi on toiveikas: Selviääkö pian, kuka surmasi Pasi Aaltosen kotiinsa Tampereella?
Tekstari kaverille
Aaltonen oli saanut paikallisesta ammattiopistosta pieneläinhoitajan koulupaikan, mutta opintojen aloittamisen sijaan hänen suunnitelmissaan oli muutto Pohjois-Suomeen.
Hänen lähipiiriläisillään ei kuulustelukertomusten perusteella ollut mitään käsitystä siitä, kuka rauhallisena tunnetun miehen olisi halunnut surmata.
Televalvontatietojen mukaan Aaltonen oli käyttänyt puhelintaan viimeisen kerran surma-iltana kello 23.03, kun hän lähetti tekstiviestin Kemijärvellä asuvalle tutulleen. Lähetystiedot paikantuivat Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevaan tukiasemaan.
Tutkinnassa selvisi, että Aaltonen oli mitä ilmeisemmin Mixei-ravintolasta poistuttuaan ottanut Tampereen rautatieaseman taksitolpalta kyydin kotiinsa Satamakadulle.
Asiakas ei ollut jäänyt taksikuskin mieleen tarkemmin, mutta taksissa käydyt koiriin ja töihin liittyneet keskustelunaiheet, kellonajat ja ajoetäisyydet täsmäsivät Aaltoseen ja hänen kotinsa sijaintiin.
– Matkalla kaveri puheli, että hän on ollut ravintola-alalla ja on ollut nyt jonkin aikaa työttömänä. Mietiskelin, että onkohan kaverilla rahaakaan, mutta ajattelin, että samapa tuo, kun matka on niin lyhyt. Ensin arvelin kaverin olleen kovinkin humalassa, mutta hänen puheensa oli kuitenkin asiallista. Kaverista jäi minulle fiksu kuva, taksikuski sanoi poliisille.
Tieto taksikyydistä oli kuitenkin herättänyt ihmetystä Aaltosen ystävissä, esitutkinnassa kerrotaan. Taksitolppa sijaitsi vastakkaisessa suunnassa suhteessa Aaltosen asuinpaikkaan.
Lisäksi Aaltonen oli senhetkisen työttömyytensä vuoksi vähissä varoissa, joten rahan syytäminen taksikyyteihin ei tuntunut luontevalta.
Kuskin mukaan kyytiläinen jäi pois Satamakadulla.
Hermostunut kenkämies
Samana elokuisena yönä kello kahden aikaan Näsilinnankadulla sijaitsevan kerrostalon kolmoskerroksen parvekkeella seisoi kaksi siskosta.
He pysähtyivät seuraamaan eriskummallista tilannetta.
Satamakadun suunnasta käveli hermostuneesti ympärilleen ja taakseen pälyilevä mies, joka kantoi kädessään kenkäparia. Naisten mukaan mies näytti tarkkailevan, ettei kukaan seuraa häntä.
– Asuintalomme pihaan johtaa porttikäytävä, joka suljetaan rautaportilla yöksi. Kun mies tuli porttikäytävän kohdalle, hän laskikin yhtäkkiä kengät maahan, toinen siskoksista kertoi.
Esitutkintamateriaalin mukaan porttikäytävä sijaitsi noin sadan metrin päässä Pasi Aaltosen asuinrapusta.
Naiset huomasivat, että miehen kadulle hylkäämät Sievi-merkkiset turvakengät olivat kadulla vielä seuraavanakin päivänä. Toisen siskoksen poika haki kengät talteen.
Kun Tampereen Satamakadulla ilmennyt henkirikos päätyi uutisiin noin viikkoa myöhemmin, he toimittavat kengät poliisille.
Kenkäselkkausta parvekkeella todistaneiden siskosten mukaan yössä kulkenut mies oli noin nelikymppinen, normaalivartaloinen, noin 180-senttinen, vaaleaan paitaan ja tummiin housuihin sonnustautunut tavallinen suomalainen mies. Hänen tummat hiukset vaikuttivat ylikasvaneen mallistaan.
Otti kengät ja hylkäsi omansa
Kenkälöydöksen jälkeen Pasi Aaltosen surmatutkinta sai uusia kierroksia. Turvakenkäpari lähetettiin dna-tutkimuksiin Englantiin.
Poliisi selvitti myös kyseisen turvakenkämallin jälleenmyyntikohteita Pirkanmaalla: Ketkä ja missä juuri näitä kenkiä olisivat käyttäneet?
Kadulle hylättyjen kenkien sisältä saatiin taltioitua kolmen tuntemattomaksi jääneen ihmisen dna-sekoitustulos sekä mustia ja vaaleita karvoja. Karvat pystyttiin laboratoriotutkimuksissa osoittamaan eläinten, muun muassa koirien karvoiksi. Koirankarvat eivät kuitenkaan olleet peräisin Aaltosen omista koirista.
Turvakengistä alkoi kuitenkin paljastua muita yhteyksiä Aaltosen asuntoon.
Suihkunurkkauksesta löytyneiden veristen sukkien sisältä löytyi samankaltaista punaista ja sinistä akryylikuitua sekä eläinkarvaa kuin turvakenkäparista – jotka olivat siis todennäköisesti olleet Aaltosen asunnossa.
Niin ikään asunnon makuuhuoneen sängyn alta löytyneistä vereentyneistä lakanoista löytyi samaa akryylikuitua kuin turvakengistäkengistä.
Poliisin mukaan oli siis todennäköistä, että surmayönä kengät kadulle hylännyt mies oli Pasi Aaltosen surmaaja.
Rikostutkinnassa huomattiin myös, että Aaltosen käytössä olleet nahkaiset ja paksupohjaiset Top Young- merkkiset nauhakengät olivat kadonneet asunnosta. Ne olivat ulkomuodoltaan hyvin samannäköiset kuin Sievin turvakengät.
Poliisin teorian mukaan surmaaja oli syystä tai toisesta laittanut surmatyön jälkeen jalkaansa Aaltosen kengät, ottanut omat turvajalkineet mukaansa ja hylännyt ne heti ulkona porttikongin edustalle.
Esitutkinnasta ei käy ilmi, että Aaltosen omia nahkakenkiä olisi koskaan löydetty. Virkavalta kuitenkin hankki vastaavat kengät omia tutkimuksiaan ja kuvauksiaan varten.
Myöhemmin tapahtui odottamaton käänne.
Lue myös: 13 vuotta vanha henkirikos yhä auki: ”Varmasti joku tietää jotain”
Dna tärppäsi
Esitutkinnan aikana poliisi epäili taposta kaikkiaan kymmentä henkilöä. Selvisi, ettei heillä ollut yhteyttä Aaltosen surmaan. Kymmenet vihjeetkään eivät johtaneet tutkintaa ratkaisun äärelle.
Tapaus jäi pimeäksi.
Syyskuussa 2016 poliisi kuitenkin avasi tapauksen uudestaan. Tutkintamenetelmät olivat kehittyneet, joten muun muassa urheilusukat ja turvajalkineiden dna päätettiin testata uudelleen.
Tällä kertaa tärppäsi.
Kengistä saatiin erotettua 1979 syntyneen tamperelaismiehen dna. Tulokset saatiin, koska hänet oli aiemmin rekisteröity rikosperusteisesti poliisin tuntomerkkirekisteriin.
Tulos oli käänteentekevä Pasi Aaltosen tappotutkinnassa, mutta käytännössä se saatiin kaksi vuotta liian myöhään. Dna-tunnistettua uutta epäiltyä ei nimittäin voitu enää kuulustella. Hän oli kuollut 30.4.2014 ollessaan 34-vuotias. Pasi Aaltosen surman aikaan hän on ollut 23-vuotias.
Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, että miehellä oli ollut päihteidenkäytön aiheuttamia terveysvaivoja. Hänen kuolemaansa ei liittynyt rikosta.
Ällistyttävät käänteet eivät kuitenkaan loppuneet tähän.
Poliisi oli tavannut epäillyn
Esitutkinnasta käy ilmi, että poliisit olivat olleet sittemmin dna-tunnistetun ja kuolleen epäillyn kanssa tekemisissä jo pian Aaltosen kuoleman jälkeen, lokakuussa 2002.
Poliiseille oli silloisissa turvakenkälinjan tutkimuksissa ilmennyt, että kadulle hylättyjä turvakenkiä vastaava kenkäpari oli tilattu Tampereella sijaitsevaan metallifirmaan noin kahdeksan kuukautta ennen Aaltosen kuolemaa.
Metallifirmassa kyseiset turvakengät oli kuitannut vastaanottaneeksi hankintamies. Hän oli sittemmin dna-tunnistetun, taposta epäillyn miehen isä. Dna-tunnistettu miesepäilty oli ennen kuolemaansa työskennellyt kyseissä metallifirmassa.
Lokakuussa 2002 poliisit siis menivät metallitehtaalle ja haastattelivat kymmeniä työntekijöitä kolmen päivän ajan turvakenkiin liittyen. Samalla he tapasivat vasta sittemmin dna-tunnistetun miehen.
Tuolloin hän oli esitellyt työkengikseen Sievin tarralliset ja varrelliset kengät, kooltaan 43.
Poliisitutkinnan ytimessä ollutta 42-kokoista, tehtaalle tilattua ja kadulle hylättyä kenkäparia ei pitkällisistä tutkimuksista huolimatta löytynyt kenenkään työntekijän hallusta. Hankintamies ei myöskään osannut sanoa varmaksi, kenelle kengät olisivat päätyneet.
Vielä tässä vaiheessa poliisin epäilykset ja tutkimustulokset eivät siis johtaneet tamperelaismieheen sen koommin, vaikka häntä olikin puhutettu tehtaalla.
Ex-vaimo kuulusteluissa
Kun uudet, vuonna 2016 otetut dna-näytteet olivat johdattaneet poliisin kyseisen miehen jäljille, hänen vuosientakaisia liikkeitään alettiin selvittää muun muassa valvontakamera- ja pankkitietojen perusteella.
Koska dna-tunnistettu epäilty oli kuollut pari vuotta aiemmin, poliisit kuulustelivat muun muassa miehen vanhempia, ex-vaimoa ja ystäviä.
Tilitietojen perusteella mies oli nostanut Aaltosen surmailtana rahaa Hämeenkadulla sijaitsevasta automaatista hieman ennen kello yhtätöistä. Myös Tampereen keskustassa sijainneisiin valvontakamerakuviin, joskin sumuisiin sellaisiin, oli samana iltana tallentunut tuntomerkeiltään yöllisen kenkä-miehen habitukseen sopiva henkilö.
Myös Aaltosen asunnosta löytyneille sukille löytyi todennäköinen selitys.
Ex-vaimon mukaan hänen miehellään oli tapana käyttää nimenomaisesti valkoisia paksuja Adidaksen urheilusukkia. Mustia kävelykenkiä miehellä oli entisen kumppanin mukaan ollut useampi pari. Yhteisen asunnon lattialla hän muisti nähneensä myös Sievin työkenkiä muistuttavan kenkäparin.
Ex-vaimon mukaan parvekkeelta silminnäkijähavaintoja tehneiden naisten kertomukset kävivät yksiin miehen tyypillisen baaripukeutumisen kanssa. Vaalea paita, tummat housut.
Kohtasivat sattumalta?
Dna-tunnistetun miehen televalvontatiedoista ilmeni, ettei Pasi Aaltosen ja hänen välillään ollut minkäänlaista yhteydenpitoa puhelimitse.
Poliisin mukaan miesten mahdollinen kohtaaminen surma-iltana vaikutti olleen sattumanvarainen, ei entiseen tuttavuuteen pohjautuva. Ketään ei ole kuitenkaan enää vahvistamassa asiaa.
– Pasin surma on minulle täydellinen mysteerio. Mistään vihamiehistä hän ei koskaan puhunut, tai että olisi pelännyt jotain henkilöä, entinen työkaveri totesi poliiseille.
Vuonna 2016 dna-tunnistettu ja edesmennyt tamperelaismies kirjattiin epäillyksi Pasi Aaltosen taposta. Häneen kohdistettiin esitutkinta, jonka toimenpiteistä kertova pöytäkirja on ollut tämän artikkelin lähteenä.
Kuluvan vuoden huhtikuussa, lähes 19 vuotta veriteon jälkeen, Pasi Aaltosen surmatutkinta lopetettiin. Ketään vastaan ei voitaisi enää nostaa syytettä.
Poliisi ilmoitti uskovansa, että todennäköinen surmaaja oli kuitenkin löytynyt.
