Venäjä on Ukrainassa puolustuskannalla. Aloite sodassa on nyt Ukrainalla, minkä takia rauhanneuvotteluita tuskin tullaan näkemään. Talvi, Venäjän strategiamuutos ja liikekannallepano ovat kuitenkin hidastaneet Ukrainan vastahyökkäyksiä. Näin arvioi suomalainen sotatieteilijä.
Ukrainan perimmäinen tavoite on vapauttaa kaikki Venäjän miehittämät alueet, sanoo Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
– Tällä hetkellä valmistellaan suurempia hyökkäyksiä.
Pitkin rintamalinjaa käydään raskaita taisteluita.
Käihkö arvioi, että Ukrainan kannattaa pysyä liikkeessä.
– Siellä on pelkona tietysti se, että sieltä tulee 150 000 venäläissotilasta kevään mittaan uusissa yksiköissä, varustettuina.
Talvi ja lisäjoukot
Lisäjoukot tulevat muuttamaan sotilaallista tilannetta, Käihkö sanoo.
– Se on se mihin ukrainalaiset varautuvat.
Venäjän osittaisen liikekannallepanon myötä tilanne rintamilla on jo muuttunut.
Ukrainan hyökkäykset eivät ole hidastuneet pelkästään talven tuomien haasteiden vuoksi, vaan heillä on myös enemmän vastusta.
– Jos jostain pystytään tuhoamaan vihollisia, niin seuraavana päivänä tulee niitä tulee lisää jostain muualta. Pystytään laittamaan lisää lihaa myllyyn.
Ukrainan vastahyökkäysten vähyyteen vaikuttaa Käyhkön mukaan myös se, että Ukraina on kärsinyt melko kovia tappioita Hersonin alueella.
Myös talvi tulee Käyhkön mukaan todennäköisesti hidastamaan hyökkäyksiä.
Alkavan talven tuoma märkyys tekee rintamien juoksuhaudoista historiallisen näköisiä.
– Sieltä tulee ensimmäisen maailmansodan kaltaista kuvastoa. Kyllä siellä kurja on olla.
– Jos maa jäätyy, niin suuremmat (vasta)hyökkäykset ovat mahdollisia.
Mitä kevät tuo tullessaan?
Venäjän tulevien joukkojen osalta kaikki on epävarmaa, Käyhkö arvioi. Kevääseen on aikaa.
– Ei tiedetä miten hyvin tai huonosti joukot on koulutettu ja varustettu, miten johtaminen toimii ja pystyykö Venäjä parantamaan logistiikkaansa.
Tällä hetkellä Venäjä on pitkälti puolustuskannalla ja pyrkinyt stabilisoimaan rintamalinjaa.
– Tällä hetkellä ei näytä olevan kykyä hyökkäyksiin, paitsi Bakhmutin alueella.
Putinin sisäpoliittinen esitys
Putin toisti viime viikolla halunsa neuvotteluihin Ukrainan kanssa.
Käihkö ei usko, että kyseessä on aito halu rauhaan kinkkisen tilanteen takia.
– Putinin viime viikkoiset esiintymiset olivat keino esittää omalle kansalle, että Ukrainassa ei ole ongelmia ja kaikki menee suunnitelmien mukaan, mikä siis ei pidä paikkaansa.
Käihkö kuitenkin uskoo, että sota loppuu aikanaan jonkinlaiseen rauhansopimukseen.
Ensin on kuitenkin päästävä tilanteeseen, jossa myönnytyksiä ollaan valmiita tekemään.
– Ukrainalla on aloite sodassa käsissään, eli ei heilläkään ole mitään aietta tehdä myönnytyksiä.
Myöskään Putin ei ole antanut minkäänlaisia merkkejä, että hän olisi valmis tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä, Käihkö arvioi.
– Siinä vaiheessa neuvotellaan, kun kumpikin osapuoli katsoo, että tilannetta ei voida sotimalla parantamaan.
Ukrainan tavoitteet
Krimin takaisinvaltaaminen on ollut kuume puheenaihe viime aikoina.
Käihkö uskoo, että se on Ukrainan listalla, mutta vain pitkällä aikavälillä.
– Melitopolin kaupunki on se, mitä Ukraina pyrkii ottamaan haltuun.
Melitopolista pystyy vaikuttamaan Krimille, Käihkö kertoo.
Krimin historia luo myös nostaa pintaan kysymyksiä, joihin ei toistaiseksi ole vastauksia.
– Ei tiedetä, missä määrin Krimillä asuvat siviilitkään tahtovat olla Ukrainan alaisuudessa, toisin kuin helmikuun jälkeen miehitetyillä alueilla, Käihkö arvioi.
Venäjä luovutti Krimin niemimaan Ukrainalle vuonna 1954.
Katso sotatietelijän koko haastattelu artikkelin alusta.