Asiantuntijalta synkkä arvio Ukrainan sodasta: "Ukrainan tappio on realistinen mahdollisuus"

Käihkön mukaan Ukrainan tilanne ei ole ollut näin vaikea sitten kesän 2022 jälkeen. Hänen mukaansa Ukrainan tappio alueluovutuksineen on nyt realistinen mahdollisuus.

– Tämän tulisi olla kaikkien keskusteluiden lähtökohta tällä hetkellä. Samalla kuitenkin tuntuu, että tällainen kiireellisyyden tunne, joka vallitsi aseavun suhteen vielä helmikuussa 2022, on hävinnyt.

Käihkön mukaan nyt tulisi puhua siitä, pystyykö Ukraina pitämään nykyiset rintamalinjat, jos materiaalitilanne ei parane.

– Tässä tilanteessa ei ole mitään syytä puhua Ukrainan voitosta vaan siitä, pystyykö Ukraina pitämään nykyiset rintamalinjat. Ja vastaus on, että ei pysty. Edellyttäen, että Venäjä jatkaa hyökkäystä tällä tavalla kuin nyt.

– Jos Ukrainan ei ole mahdollista vastata Venäjä materiaali- ja miehistöylivoimaan, niin Ukraina voi joutua asteittain luopumaan puolustusasetelmista ja vetäytymään, hän lisää.

Tykistötarvikkeista pulaa

Aseiden osalta kriittisin pula Ukrainassa on tällä hetkellä tykistön ampumatarvikkeista sekä ilmatorjuntaohjuksista, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkola. 

Tykistön merkitys on kriittinen rintamataisteluissa, ilmatorjunta myös kotirintaman, teollisuuden ja yhteiskunnan suojaamisessa, hän sanoo.

Erityisesti tykistön tilanne on Kukkolan mukaan vaikea.

– Jos tykistötarviketta ei ole, hyökkäysten torjunta muuttuu vaikeammaksi ja Venäjä kykenee liikuttelemaan joukkojaan paljon helpommin.

Ukrainan 93. mekanisoidun prikaatin tykkimiehet tarkkailivat taivaanrantaa Bahmutin lähistöllä Ukrainassa tiistaina 20. helmikuuta.AFP / Lehtikuva / Anatolii Stepanov

Viime syksystä alkaen rintamatilanne on Kukkolan mukaan kehittynyt Venäjälle otollisempaan suuntaan, ja se on kyennyt ylläpitämään painetta käytännössä koko rintamalla.

– Tilanne on Ukrainan näkökulmasta vaikea. He kykenevät kyllä puolustustaisteluun, mutta joutuvat ostamaan aikaa ja pikkuhiljaa luopumaan asemista.

Merkittäviin läpimurtoihin Venäjäkään ei ole kuitenkaan aikoihin pystynyt. Tämän vuoden puolella taistelut ovat Kukkolan mukaan keskittyneet 3–4 kohtaan rintamalla. Niistä eniten uutisissa on ollut Avdijivkan kaupunki, josta Ukraina joutui äskettäin vetäytymään miehistö- ja ampumatarvikepulan takia.

1:56Venäjän talous on tehnyt ennennäkemättömän suunnanmuutoksen kohti sotaa. Haastattelussa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola ja entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.

Kukkola arvioi, että Avdijivkan taistelu on tuottanut molemmille osapuolille merkittäviä, tosin hieman erityyppisiä tappioita: Ukraina on todennäköisesti menettänyt erityisesti sotilaita, Venäjä puolestaan mekaanisia joukkoja, kuten panssarivaunuja.

"Nyt puhutaan selviytymisestä"

Käihkön mukaan ei ole poissuljettua, että Venäjä jatkaa etenemistä miehistöylivoiman vuoksi.

– Nyt puhutaan Ukrainan selviytymisestä, ei niinkään julkilausuttujen tavoitteiden saavuttamisesta, joihin kuuluu vuoden 1991 rajojen palauttaminen.

Käihkö ei kuitenkaan pidä Venäjänkään tilannetta erityisen hyvänä.

– Sekin on epätodennäköistä, että Venäjä pääsisi lähiaikoina tavoitteeseensa eli Ukrainan miehitykseen ja hallinnon vaihtoon.

Ukraina voikin joutua taipumaan alueluovutuksiin ja siihen, että Venäjä saa pitää ainakin osan vuodesta 2014 lähtien valtaamistaan alueista.

Ukrainan 93. mekanisoidun prikaatin tykkimiehet laukaisivat vihollisen ilma-aluksia kohti Bahmutin lähistöllä Ukrainassa tiistaina.AFP / Lehtikuva / Anatolii Stepanov

Venäjän mahdollinen liikekannallepano on tulevaisuudessa häämöttävä peikko, Käihkö sanoo. Mahdollinen ajankohta voisi olla maan vaalien jälkeen.

– Ei kuitenkaan ole mitään takeita, että liikekannallepano todella tulee. Se riippuu, miten tyytymätön Venäjä on tilanteeseen.

Kukkolakaan ei usko, että Venäjän olisi tämänhetkisillä asevoimilla mahdollista miehittää koko Ukrainaa. Hän arvioi, että Venäjän tavoitteena onkin ylläpitää sotilaallista painetta niin pitkään, että Ukraina murtuu.

Kukkola pitää kuitenkin mahdollisena, että Ukraina pystyisi puolustustaistelullaan säilyttämään itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa.

– Mutta se vaatii sotilaallisen avun jatkamista ja Ukrainan tukemista. Jos heidät jätetään yksin, kohtalo on pessimistinen ja sillä on ihan varmasti jatkoseurauksia Euroopan turvallisuudelle.

Siihen, että Ukraina voisi kääntää sodan suuntaa ja saada aloitekyvyn taas itselleen, vaadittaisiin Kukkolan mukaan paitsi aseavun lisäämistä myös taloudellista tukea sekä paremmin koulutettuja joukkoja.

Ukrainan pitää pyytää ja vääntää

Tähän mennessä Ukrainalle annettu aseapu on riittänyt pääasiassa puolustukseen, eikä Ukraina ole saanut vallattua alueita takaisin kuukausiin.

Kukkola katsoo, että sisäpolitiikka voi tietyissä maissa nostaa kynnystä avustaa Ukrainaa. Hänen arvionsa mukaan Venäjä on myös voinut jossain määrin onnistua pelottelussaan siitä, että sota voisi laajeta, jos Ukrainan auttaminen menisi Venäjän mielestä liian pitkälle.

Käihkön mukaan lännellä on ollut esimerkiksi yksittäisiä asejärjestelmiä, joita Ukrainalle ei ole haluttu luovuttaa. Niihin kuuluvat muun muassa pitkän kantaman ohjukset.

– Ja tällaisia asejärjestelmiä on sodan aikana riittänyt. Yleensä se on mennyt niin, että Ukraina on pyytänyt ja pyytänyt ja lopulta saanut.

Näin saattaa käydä pitkän kantaman ohjuksienkin suhteen. Uutiskanava NBC News kertoi maanantaina, että Yhdysvallat on lopulta kallistumassa puoltamaan pitkän kantaman ohjuksien lähettämistä Ukrainalle.

2:44MTV Kiovassa: Ukrainan tilanne synkkenee hetki hetkeltä, aloite siirtynyt Venäjälle.

Kukkolan mukaan vääntö esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa jumittavasta aseapupaketista vaikuttaa Ukrainan puolustukseen.

– Kun näistä tulee tällainen jatkumo, että kaikesta pitää vääntää ja mitään ei saada ajoissa, se rapauttaa Ukrainan kykyä puolustukseen ja puolustustahtoakin.

Sekä Kukkola että Käihkö toteavat, että mikään tietty ase tai yksittäinen apupaketti ei kuitenkaan sotaa ratkaise.

– Ja jos näitä lännen antamia aseita ei saa käyttää hyökkäyksissä Venäjän puolella rajaa, niin kyllähän se rajoittaa näiden aseiden käyttöä, koska Venäjä pystyy järjestämään joukkojaan omalla alueellaan, Käihkö sanoo.

"Mikä se päämäärä on"

Käihkön mukaan lännessä kannattaisi myös pohtia, onko aseapu ollut oikea-aikaista. Koordinaatio Ukrainan kanssa on kuitenkin parantunut sodan aikana.

– Sellainen nyyttikutsut-ajattelu on vähentynyt. Eli se, että työnnetään Ukrainaan sitä, mitä meillä on ja mistä haluamme eroon.

Euroopassa on nostettu myös esille huoli, että Venäjä hyökkäisi seuraavaksi Nato-maan kimppuun.

– Se on johtanut oman kansallisen puolustuskyvyn kasvattamiseen. Ja se onkin tärkeää pitkällä aikavälillä. Mutta lyhyellä aikavälillä se voi sotia Ukrainan tukemista vastaan, koska emme välttämättä ole halukkaita luovuttamaan materiaalia omilta puolustusvoimiltamme.

9:44Pian kaksi vuotta Ukrainan sotaa - mitä Venäjä tavoittelee? Haastattelussa kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg.

Lännessä kannattaisi Käihkön mukaan pohtia, mikä on pitkäaikainen strategia ja tavoite Ukrainan tukemisessa. Aikaperspektiiviä pitäisi muuttaa.

– Yleinen ongelma on, ettei tiedetä, mikä se päämäärä on. Onko tavoite, että Ukrainaa tuetaan niin, että se pysyy taistelussa mukana. Vai se, että Ukraina pystyy voittamaan sodan. Ja miltä se voitto näyttäisi?

Samalla on syytä muistaa, että käsite "länsi" sisältää monia eri maita, joiden tavoitteet Ukrainassa voivat olla osin ristiriitaisia.

– Aseapua on johdettu Yhdysvalloissa, mutta apu on nyt sisäpolitiikan takia halvaantunut. Kysymys on, kuka Euroopassa ottaa johtavan roolin. Vastaus on mielestäni, että tällä hetkellä ei kukaan.

Epärealistisia kuvitelmia

Sodan lopputulos riippuukin lopulta kaikista toimijoista: Ukrainasta, länsimaista ja Venäjästä. Esimerkiksi viime vuoden epäonnistuneessa vastahyökkäyksessä Ukraina teki omat valintansa, joita on kritisoitu – ja syystäkin, Käihkö huomauttaa.

– Ukrainan mielestä länsi ei tehnyt riittävästi, yhdysvaltalaisesta perspektiivistä Ukraina ei taas toiminut oikealla tavalla vastahyökkäyksessä.

On kuitenkin syytä kysyä, oliko länsimaiden tilannekuva aidosti se, että yksi vastahyökkäys riittäisi lopettamaan sodan.

3:41Katso myös: Venäjä valmistautuu pitkäaikaiseen sotaan Nato-maita vastaan, arvioi asiantuntija

– Jos näin oli, kuva oli aivan epärealistinen. Jos Ukrainalle on viestitty, että saatte nämä työkalut nyt tätä yhtä hyökkäystä varten, Ukrainan oli pakko toimia.

Tämä latasi myös Ukrainalle suuret paineet hyökkäykseen, johon liittyi myös riskejä.

"Meillä on vastuu"

Kukkolan mukaan Euroopan maiden on saatava nyt Ukrainan sotilaallinen apu jatkuvalle ja kestävälle tolalle niin, että Ukraina kykenee oikeasti suunnittelemaan puolustustaisteluaan. Ilman sitä sota tulee ennemmin tai myöhemmin päättymään huonosti, hän sanoo.

Käihköstä lännessä olisi syytä keskustella, mitkä ovat seuraukset, jos Venäjä voittaa sodan.

– Koska olemme Ukrainaa alkaneet tukemaan, niin meillä on vastuu sitten sodan lopputuloksesta. Ja joka tapauksessa se sodan lopputulos tulee vaikuttamaan meihin. Ja ei tietysti vähiten Suomeen, joka on Venäjän rajanaapuri.

Lue myös: Ukrainan sotilasjohtoa syytetään haavoittuneiden hylkäämisestä – Venäjän epäillään ampuneen antautuneet

Onko tässä Ukrainan sodan ensimmäinen kuva? Rajanylityspaikan valot sammuvat, kun venäläissotilas marssii naapurimaahan

Tutkija: Lännen vitkastelulla voi olla tuhoisia seurauksia pian – "Vaihtoehtona Venäjän hyökkäys, jota ei ole kykyä torjua"

• 13:45
  Venäjä

  Venäjä tyrmää Trumpin puheet: Putin sopi ihan eri asiasta
• 10:31
  Venäjä

  Zelenskyi Putinille: Tervetuloa
• 10:02
  Venäjä

  Ukraina: Venäjä jatkoi ilmaiskuja – eilen Trump väitti Putinin suostuneen viikon taukoon
• 05:00
  Teboil

  USU: Toistakymmentä Teboil-yrittäjää siirtynyt SEOlle – "Osa odottaa jotain tapahtuvaksi"
• 00:01
  Työ

  Hypo: Talous kääntyy tänä vuonna pieneen kasvuun
• Lataa lisää