Mielen treenaaminen on työtä. Se ei ole aina hauskaa, eikä se käy helposti ja nopeasti. Tärkein henkisen puolen mietintö liittyy siihen, miten tulet juttuun itsesi kanssa.
Henkinen kuntoilu koostuu erilaisista osa-alueista. Se voi olla keskittymisen opettelua, tavoitteellisen työskentelyn opettelua, epäonnistumisten sietämistä ja niiden kääntämistä kasvuksi.
Mentaalivalmentaja Minna Marsh on kirjoittanut aiheesta kirjan. Hänen mukaansa monen elämänparannuskliseen taustalla on isoja totuuksia.
– Ei ole sattumaa, että asiasta kuten "rakasta itseäsi" tulee klisee, koska kliseessä on aina paljon painavaa asiaa takana. Usein emme arvosta kliseitä, koska tuntuu, että ne ovat kuluneita. Emme ole pysähtyneet miettimään, mitä klisee oikeasti tarkoittaa, olisiko sillä minulle jotakin annettavaa? Marsh sanoo.
Marshin mukaan tärkein henkisen puolen mietintö liittyy siihen, miten tulet juttuun itsesi kanssa.
– Rakastatko itseäsi? Se on pohjimmainen kysymys. Mikä kuva ja käsitys sinulla on itsestäsi: tykkäätkö itsestäsi vai siedätkö itseäsi? Rakastatko itseäsi, seisotko itsesi tukena ja rinnalla? Se on iso asia, koska se ratkaisee loppuelämän laadun, Marsh kuvaa.
Rakastatko vai siedätkö?
Marsh opettaa mentaalivalmennuksessa asiakkailleen mielen ja tunteiden ohjausta. Virheellinen ajatusmalli tuo pahaa oloa, vie väärään suuntaan tai jumiuttaa.
– Sanoisin, että jos haluat oppia uuden tavan ajatella vaikka itsestäsi, tee ainakin sata toistoa päivässä. Satakaan ei välttämättä riitä. Samalla tavalla kuin lihasta kehitetään salilla toistoin, samalla tavalla mieltä treenataan toistojen kautta, Marsh sanoo.
– Nämä eivät ole hokkus pokkus -asioita tai ahaa-elämyksiä, koska sellaiset lähtevät aika helposti kulumaan mielessä. Jos haluat hiljentää vahvan, automaattisen negatiivisen ajattelutavan tai muuttaa negatiivisen reagointitavan, täytyy tehdä todella paljon toistoa sillä puolella, jolla opetellaan rakentavaa tapaa ajatella tai ajetaan sisään uusi tapa ajatella, Marsh sanoo.
Mielen treenaaminen on työtä. Se ei aina ole hauskaa, eikä se käy helposti ja nopeasti – aivan kuten ei fyysiseen huippukuntoon pääseminenkään.
– Se on työtä samalla tavalla kuin mikä tahansa. Sama tiedetään onnellisuudesta. Jos haluat lähteä nostamaan onnellisuuden tasoa, joka yleensä on kaikilla suhteellisen vakio, vaati päivittäistä työtä. Oikeita valintoja joka päivä. Se on valtavat palkitsevaa työtä, Marsh kuvaa.
– Asioissa on menty metsään pitkään siinä mielessä, että positiivisesta ajattelusta on puhuttu tavalla, joka on jäänyt sellaiseksi pinkiksi hattaraksi. Ystäväni sanoi, että nykyään ihmiset haluavat nopeita pikaruokaratkaisuja. Ne haluavat "McDonaldsia". He haluavat päästä helpolla. Minulta ei saa pikaruokaratkaisuja. Korostan asiakkaillekin aina, että minun kanssani joutuu tekemään työtä, mutta jos on nöyrä ja ahkera, me saamme kyllä asioita aikaiseksi.
"Pakko", kauhea tapa suhtautua elämään
Niin sanotussa pikaruokaratkaisussa esimerkiksi kirjataan ylös uusia tapoja ja uusia toimivia ajatuksia, jotka voisivat toimia paremmin kuin nykyiset. Samalla puhutaan suuria sanoja itsen hyväksymisen merkityksestä.
– Käydään menneisyyttä läpi, muttei anneta konkreettisia eväitä siihen, mikä vastuu ihmisellä on. Miten teet työn, mitä teet omassa arjessa, mitä se vaatii? On helppoa tuottaa ihmisille lyhytaikaista hyvää oloa. Mutta muutos vaatii joka päivä työtä, elämän loppuun asti, koska tätä täytyy ylläpitää, Marsh sanoo.
– Pidin joskus kurssia, johon kuka tahansa sai ilmoittautua. Huomasin, että parin vuoden välein samat ihmiset tulivat takaisin samojen kysymysten kanssa. He lähtivät kurssilta intoa täynnä ja palasivat ihan samoista lähtökohdista. Olin itse samanlainen: harrastin näitä juttuja, mutten lähtenyt tekemään arjessa työtä itseni kanssa.
Jos et arvosta itseäsi...
"Jos voisit kuvitella, että sinulla on maailman ihanin, paras ystävä, miten hän suhtautuisi sinuun ja puhuisi sinulle silloin, kun epäonnistut ja mokaat? Silloin, kun sinulla on hirveän vaikeaa? Miten hän puhuisi?
Sinun tehtävänäsi on olla tämä maailman ihanin ystävä itsellesi elämäsi loppuun asti.
Viime kädessä olet itsesi kanssa elämäsi loppuun asti. Se on aika ankea tie, jos menemme hautaan haukkuen itseämme. Sinun tehtäväsi on seistä itsesi rinnalla, kannustaa ja tukea, lohduttaa itseäsi ja nostaa omaa häntääsi."
– Minna Marsh
Myös Marsh tekee jatkuvasti töitä itsensä kanssa. Hän ei esimerkiksi koskaan käytä sanaa "pakko".
– Se on henkisesti todella kuormittava sana. Meillä on vain yksi pakko, pakko jonain päivänä kuolla. Jos ollaan tarkkoja, mitään muuta pakkoa ei ole. "Pakko" on kauhea tapa suhtautua elämään: on pakko viedä koira ulos, on pakko tehdä sitä ja tätä. Ei oikeasti ole pakko. Minulla on mahdollisuus, minun kannattaa, minä haluan viedä koiran ulos, koska välitän koirasta ja voin samalla lenkittää itseäni.
Elämästä tulee valtava mahdollisuus
Mutta miksi näkisin vaivaa, jos työ itsen kanssa kestää joka tapauksessa koko loppuelämän? Miksi viitsisin?
– Elämääsi tulee värejä, iloa, rakkautta. Mitä enemmän päästät irti siitä, että haet hyväksyntää, että toisten pitäisi hyväksyä sinut, sitä enemmän alat kiinnittää huomiota siihen, hyväksytkö sinä itsesi? Sen jälkeen kysy itseltäsi, hyväksytkö muut sellaisina kuin he ovat? Kun hyväksyntää ei hae ja kerjää, silloin hyväksyntää alkaa käänteisellä tavalla, kummallisesti, tulla elämään, Marsh sanoo.
– Voimme katsoa elämää niin, että se on mahdottomuus tai mahdollisuus. Elämästä tulee valtava mahdollisuus, kun alamme oikeasti välittää itsestämme niin paljon, että lähdemme tekemään elämässämme juuri niitä asioita ja valintoja, joita oikeasti haluamme tehdä. Joku näkee maailman vaikeana ja kurjana paikkana, toinen näkee maailman täynnä mahdollisuuksia, rikkautta ja runsautta. Aivot ja ajattelutavat ovat erilaisia. Mielihän koko ajan tulkitsee asioita. Jos ihminen haluaa nähdä elämänsä mahdollisuudet laajemmassa ja riemukkaammassa valossa, kannattaa treenata sitä, miten ajattelee, mihin keskittyy ja millaisia tulkintoja tekee asioista, joita eteen tulee.
Minna Marshin teos Mentaaliherätys! Opas henkiseen kuntoiluun (Gummerus) ilmestyy syksyllä 2015.