Euroopan elpyminen, viennin veto, toimiva koronarokote ja kotimainen kysyntä määrittelevät sen, kuinka hyvin ja nopeasti talous elpyy.
Tilastokeskus kertoi tänään, että Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui toisella vuosineljänneksellä 6,4 prosenttia. Luku on reilun prosenttiyksikön suurempi Tilastokeskuksen aiempaan arvioon nähden, mutta kansainvälisesti yhä melko pieni luku.
Erityisesti Etelä-Euroopan maiden kohdalla bkt-luvut ovat miinuksella yli 15 prosenttia.
Ekonomisteja Suomen luvut eivät yllättäneet.
– Luvut ovat ainakin omien odotuksien mukaisia. Luvut ovat rumia, mutta kuitenkin parempia kuin keväällä pelättiin. Koronavirus on aiheuttanut niin uudenlaisen tilanteen, että talouden kehitystä on vaikea ennustaa, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen pohtii.
Suomen muita maita parempi tilanne johtuu muun muassa siitä, että koronan leviämistä on pystytty Suomessa ehkäisemään muita maita paremmin ja rankimmilta rajoituksilta on vältytty.
– Suomen tilannetta on paikannut rakentaminen, joka on jopa kasvanut. Tehtaat eivät ole täällä seisoneet, Pellervon taloustutkimuksen eli PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari kertoo.
– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tehtaita suljettiin rajoitustoimien myötä, mutta Suomessa tehtaat on pystytty pitämään auki. Lisäksi digivalmiudet ovat Suomessa olleet hyvät etätöiden tekemiseen, Mikkonen toteaa.
Miten Eurooppa elpyy?
Ekonomistit nostavat huolenaiheiksi Suomen vientiteollisuuden näkymät sekä sen, kuinka hyvin vientimarkkinoille tärkeä Eurooppa elpyy.