Euroopan elpyminen, viennin veto, toimiva koronarokote ja kotimainen kysyntä määrittelevät sen, kuinka hyvin ja nopeasti talous elpyy.
Tilastokeskus kertoi tänään, että Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui toisella vuosineljänneksellä 6,4 prosenttia. Luku on reilun prosenttiyksikön suurempi Tilastokeskuksen aiempaan arvioon nähden, mutta kansainvälisesti yhä melko pieni luku.
Erityisesti Etelä-Euroopan maiden kohdalla bkt-luvut ovat miinuksella yli 15 prosenttia.
Ekonomisteja Suomen luvut eivät yllättäneet.
– Luvut ovat ainakin omien odotuksien mukaisia. Luvut ovat rumia, mutta kuitenkin parempia kuin keväällä pelättiin. Koronavirus on aiheuttanut niin uudenlaisen tilanteen, että talouden kehitystä on vaikea ennustaa, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen pohtii.
Suomen muita maita parempi tilanne johtuu muun muassa siitä, että koronan leviämistä on pystytty Suomessa ehkäisemään muita maita paremmin ja rankimmilta rajoituksilta on vältytty.
– Suomen tilannetta on paikannut rakentaminen, joka on jopa kasvanut. Tehtaat eivät ole täällä seisoneet, Pellervon taloustutkimuksen eli PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari kertoo.
– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tehtaita suljettiin rajoitustoimien myötä, mutta Suomessa tehtaat on pystytty pitämään auki. Lisäksi digivalmiudet ovat Suomessa olleet hyvät etätöiden tekemiseen, Mikkonen toteaa.
Miten Eurooppa elpyy?
Ekonomistit nostavat huolenaiheiksi Suomen vientiteollisuuden näkymät sekä sen, kuinka hyvin vientimarkkinoille tärkeä Eurooppa elpyy.
– Jatko riippuu paljon siitä, miten hyvin Eurooppa elpyy. Kuitenkaan ennen korona-aikaa olleelle tasolle ei päästä ennen toimivaa rokotetta, Huovari toteaa.
– Positiivista on se, että Saksassa luottamus talouteen on parantunut, Mikkonen toteaa.
Kotimaisen kysynnän odotetaan auttavan taloutta jonkin verran varsinkin, jos massairtisanomisia ei tule paljon. Tällä viikolla uutisoitujen Finnairin, UPM:n ja Swissport Finlandin yt-neuvotteluiden myötä työmarkkinatilanne näyttää tosin entistä synkemmältä.
Mitä useampi työpaikka säilyy, sitä helpommin talous toipuu.
Edelleen monella kotitaloudella on varaa kuluttaa.
– Monelle kotitaloudelle on kertynyt säästöjä, koska keväällä kulutuskohteita ei ollut tavalliseen tapaan tarjolla. Elpymistä on kesän aikana tapahtunut esimerkiksi vähittäis- ja autokaupassa, Mikkonen sanoo.
– Kotimainen kysyntä toipuu hyvin. Suurella osalla kotitalouksista säästäminen on kasvanut ja on varaa kuluttaa. Se on jo kesällä näkynyt, Huovari lisää.
Sekä Huovari että Mikkonen näkevät, että vuoden toisen neljänneksen eli huhti-kesäkuun luvut olivat pohjakosketus, koska kesällä on havaittu elpymisen merkkejä.
Jos koronatilanne ei pahene, hidas elpyminen voi hyvin jatkua syksyllä.
Talous supistunut koko vuoden
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansantalous on nyt supistunut kolmella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Tammi-maaliskuussa bruttokansantuote pieneni tarkentuneiden tietojen mukaan 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli -0,9 prosenttia) ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta (oli -1,1 prosenttia).
Vuoden 2020 toisella neljänneksellä viennin volyymi supistui 8,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 9,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,7 prosenttia vuodentakaisesta.