Tällaista uutta rahaetua suomalaisille kaavaillaan – opintolainaa takaisin makselevat voisivat hyötyä tuhansia euroja

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista saada alueellista opintolainaetua, jonka hyödyt voivat nousta tuhansiin euroihin. Valtiolle tästä tosin kertyisi miljoonien lisälasku.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo, että sen teettämä esiselvitys puoltaa kokeilua, jossa tietyllä alueella asuva voisi saada hyvitystä omaan opintolainaansa.

Esiselvityksessä tarkastellaan edellytyksiä toimeenpanna niin sanotun Norjan mallin mukaisen alueellisen opintolainahyvityksen määräaikainen kokeilu. Kokeilun tavoitteena olisi "osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen harvaan asutuilla alueilla".

Esiselvityksessä ehdotetaan mallia, jolla kokeilu voitaisiin toteuttaa. Ehdotetussa mallissa perusjoukkona ovat kaikki vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittavat, joilla on opintolainaa.

– Satunnaisvalinnalla tästä ryhmästä valitaan riittävän iso osajoukko, esimerkiksi puolet tutkinnon suorittaneista, hyvitykseen oikeutetuksi kokeiluryhmäksi, kerrotaan esiselvityksessä.

Kokeilu kohdennettaisiin esitetyssä mallissa Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle 25 kuntaan. Opintolainahyvityksen saamisen ehtona on asuminen esitetyn kokeilualueen kunnassa.

Mallissa esitetään mahdollisena vaihtoehtona, että alueellinen opintolainahyvitys olisi ensimmäisellä vuoden ansaintajaksolla 3 600 euroa ja sen jälkeen hyvitys olisi vuosittain 2 600 euroa.

Mallissa nostetaan esiin vaihtoehdot kolmen ja viiden vuoden kokeiluajasta. Esimerkiksi kolmen vuoden aikana yhden henkilön olisi siis mahdollista saada hyvitystä yhteensä 8 800 euroa.

Alueellinen opintolainahyvitys aiheuttaisi miljoonien eurojen lisälaskun valtiolle. Kustannusten määrä perustuisi siihen, kuinka suuri osa tukeen oikeutetuista valmistuneista asuisi kokeilualueella ja mikä olisi kokeilun kesto. Esiselvityksen mukaan kolmevuotisen kokeilun hintalappu olisi 4–9 miljoonaa euroa ja viisivuotisen 7–15 miljoonaa euroa.

– Laskelmissa ei ole huomioitu hyvityskustannuksia alentavia tekijöitä. Esimerkiksi osalla muuttajista opintolainaa voi olla vain vähän, joten hyvityksen enimmäismäärää ei myönnetä kaikkina kokeiluvuosina, kerrotaan esiselvityksessä.

Esiselvityksen mukaan hankkeen perustana olevassa Norjan mallissa opintolainaa hyvitetään kymmenen prosenttia lainan kokonaismäärästä vuosittain, mutta kuitenkin enintään noin 2 600 euron verran vuodessa.

Alueellisen opintolainahyvitykseen perusteena olisi, että henkilö työskentelisi kokeilun aikana laissa tarkemmin säädettävän verran työttömyysturvan työssäoloehdon täyttävässä palkka-, yrittäjä- tai maatalousyrittäjätyössä.

Esiselvityksen laati Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimiva Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, ja se luovutettiin torstaina tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle (kesk).

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi esiselvityksestä saatujen tietojen ja ehdotusten perusteella kokeilulainsäädännön valmistelun edellytykset.

– Kokeilua puoltaa myös se, että alueellisen opintolainahyvityksen vaikutukset lopullisiin muuttopäätöksiin eivät ole etukäteen tiedossa, joten kokeilu on ainoa tapa saada selville toimenpiteen teho ja ohjausvaikutus, kerrotaan ministeriön verkkosivuilla.

Lue myös:

    Uusimmat