Puoliväliriihen päätökset hetkauttavat tavallisen veronmaksajan elämää vain tietyissä erityisryhmissä, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen MTV Uutisille.
Hallitus on listannut kuusi keinoa, jolla se pyrkii lisäämään työllisten määrää noin 5000:lla tukkimalla kannustinloukkuja. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
Lehtisen mukaan muutokset eivät ole järisyttäviä.
– Tavallinen tyypillinen veronmaksaja ei huomaa mitään tilanteessaan näiden päätösten jälkeen. Ainoastaan tietyissä erityisryhmissä päätöksillä on merkitystä. Esimerkiksi jos perheellä on useampia lapsia päivähoidossa, tässä ryhmässä tulee merkittävä päivähoitomaksujen alennus, Lehtinen sanoi.
Tässä lista kuudesta keinosta:
1. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja alennetaan siten, että aiempaa suuremmilla tuloilla pääsee alempaan maksuluokkaan. Lisäksi toisen lapsen maksua alennetaan.
Tällä on tarkoitus lisätä työllisiä 4200:lla. Se lisää kuntien menoja noin 67-75 miljoonalla vuodessa, mutta tätä kompensoidaan muun muassa korottamalla kuntien valtionosuuksia ja kiinteistöveroa.
1:51
2. Asumistuen leikkaus
Asumistuki sidotaan jatkossa elinkustannusindeksiin. Tähän asti se on sidottu vuokraindeksiin. Hallituksen mukaan vuokrien ja asumistuen tason sitominen toisiinsa on pitänyt yllä kierrettä, jossa yleinen vuokrataso on noussut ja siten heikentänyt työnteon kannustimia. Koska elinkustannukset kohoavat vuokria hitaammin, muutos tuo ajan mittaan säästöjä.
Lisäksi korvattaville asumiskuluille tulee katto. Tällä on tarkoitus säästää vuosittain 30 miljoonaa euroa, joista kuitenkin 17 miljoonaa menee hallituksen laskujen mukaan toimeentulotukien lisäyksiin. Tällä on tarkoitus lisätä työllisten määrää 500-800:lla.
Saaduista säästöistä valtaosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen. Hallitus päättää budjettiriiheen mennessä, miten tämä tehdään.
3. Huojennuksia ulosottoon
Työttömyyden jälkeen työllistyneen velallisen on mahdollista lykätä palkan ulosmittaamisen aloittamista. Tätä koskevaa säännöstä muutetaan niin, että ulosottomiehen pitää lähtökohtaisesti myöntää lykkäys, jos velallinen sitä pyytää. Lisäksi lykkäyskuukausien määrää lisätään neljästä kuuteen.
Velallisen oikeus lykkäykseen koskee matalapalkkaisimpiin töihin työllistyneitä, koska heillä sosiaalituet vaikuttavat eniten haluun ottaa töitä vastaan. Muille lykkäys säilyy harkinnanvaraisena.
Tällä uudistuksella hallitus arvioi lisäävänsä työllisiä alle tuhannella. Hintaa sille tulee 1-6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta pidemmällä aikavälillä sen on tarkoitus pienentää kustannuksia.
4. Työntekijän liikkuvuuden parantaminen
Komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa käytettävän kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.
Kaukana kotoa tehtävästä työstä maksettava liikkuvuusavustus laajennetaan koskemaan myös rekrytointikoulutusta ja osa-aikaista työtä ilman viikoittaista vähimmäisaikarajaa.
5. Tiedotus ennakkomaksumahdollisuudesta
Työttömällä on mahdollisuus pyytää työttömyyskassalta tai Kelalta ennakkomaksua tuesta. Tiedotusta tästä mahdollisuudesta lisätään, minkä toivotaan madaltavan kynnystä ottaa vastaan lyhytaikaisiakin työsuhteita.
6. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelun aloittaminen
Hallitus käynnistää valmistelut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun ja osallistumistulokeilun tulokset. Valmistelun on tarkoitus valmistua vajaan kahden vuoden päästä.
1:39
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.