MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilän mukaan Suomi on kuluneen "Nato-kevään" aikana kasvanut henkisesti kahdella tapaa. Katso asiantuntijan haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.
Kulunut viikko on ollut historiallinen, sillä Suomi on ottanut suuria harppauksia Nato-polullaan.
Kuten valtiojohto, myös MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttiläkin näkee, että eilinen sunnuntai piirtyy historian kirjoihin historiallisena päivänä.
Penttilä on itse ollut Naton kannalla jo pitkään. Jäsenyys antaisi hänen mukaansa Suomelle turvatakuut, jotka turvaavat Suomen puolustuksen myös tulevaisuudessa, eikä Suomi ei olisi jatkossa sotilaallisesti yksin.
– Kyllä suomettuneisuuden aikakausi jää historiaan. Niin kauan kuin emme ole olleet Natossa, on aina ollut pelko siitä, että mitä jos Venäjä alkaa yksin painostamaan Suomea – livahdetaanko me silloin takaisin "suomettumismalliin". Tämän jälkeen on selvää, että ei livahdeta, Penttilä pohtii.
Paljon se siis antaa, mutta ottaako Nato-jäsenyys myös paljon Suomelta?
– Itse olen ollut sitä mieltä, että emme menetä mitään.
– Tietysti voitaneen sanoa, että menetämme ajatuksen siitä, että olisimme puolueeton maa, joka voisi olla kaikkien ristiriitojen ulkopuolella ja voisi olla ikään kuin erillään tästä kaikesta, Penttilä pohtii.
Samaan hengenvetoon Penttilä toteaa, että ajatus Suomen puolueettomuudesta jäi taka-alalle viimeistään vuonna 1995, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.
– Emme menetä mitään, mutta silti tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää totuttautua tähän (Nato) ajatukseen.
– Näyttäisi siltä, että suomalaiset ovat tähän valmiita. Tuntuu siltä, että suomalaiset ovat tehneet tämän henkisen matkan Nato-jäsenyyteen jo nyt, Penttilä veistelee.
Penttilä kokee, että Suomi on muuttunut henkisesti kahdella selkeällä tavalla.
– Ensimmäinen on se, että luottamus presidentti (Vladimir) Putiniin on mennyt. Sehän tässä on taustalla, Penttilä listaa.
Toinen seikka Penttilän mukaan on ”henkinen harppaus” siinä, miten suomalaiset näkevät ja kokevat Naton.
– Olemme nähneet, että lopulta Nato on enemmän kuin puolustusliitto. Se on demokraattisten valtioiden tapa yhdessä hoitaa asioita.
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 24. helmikuuta. Tuon jälkeen länsimaat ovat pitäneet tiiviisti yhtä niin tukiessaan Ukrainaa kuin asettaessaan pakotteita Venäjää vastaan.
Penttilän mukaan sota on osoittanut Suomelle ja suomalaisille, miten yhtenäisen rintaman Nato-maatkin ovat onnistuneet luomaan kriisin keskellä.
– Tämä on ehkä se kaikkein merkittävin asia. Huomataan, että kaikki tulee yhteen, kun uhka on suuri, Penttilä pohtii.
