Porin prikaatin harjoituksessa Niinisalossa alkuviikolla kadonnut rynnäkkökivääri on Suomessa vain armeijan käytössä oleva ase. Maailmalla samantyyppisiin aseisiin voi törmätä yleisemmin.
Kuluneella viikolla julkisuudessa paljon puhuttu rynnäkkökivääri on jokaiselle armeijan käyneelle miehelle ja naiselle tuttu ase.
Kapteeni Keimo Korpioksa Porin prikaatista kertoo, että armeijassa alokas joutuu rynnäkkökiväärin kanssa tekemisiin jo palvelusviikon alkutaipaleella.
– Suomessa se on varusmiehen, eli sotilaan, perusase. Se jaetaan kaikille noin viikon kuluessa armeijaan tulosta. Sen jälkeen rynnäkkökivääri on käytössä koko palvelusajan, Korpioksa selvittää.
Sarjatuliaseet Suomessa sallittuja vain armeijassa
Rynnäkkökivääri on itselataava ase, jolla voi ampua kerta- ja sarjatulta. Rynnäkkökivääreitä on useita eri malleja.
– Lähinnä lisävarusteilla saadaan niihin erilaisia ominaisuuksia. Suomessa rynnäkkökivääreitä on armeijan lisäksi reserviläisjärjestöjen käytössä. Niissä ei ole sarjatuliominaisuutta.
Siviilimaailmassa rynnäkkökivääreitä tiedetään olevan muun muassa järjestyneen rikollisuuden käsissä. Korpioksa kertoo, että esimerkiksi USA:ssa rynnäkkökivääreitä on myös tavallisten kansalaisten käytössä.
– Siellä se on käsittääkseni ihan yleinen ase siviilihenkilöillä myös sarjatuliaseena. Suomessa sarjatuliaseita ei periaatteessa voi olla siviilimaailmassa hallussa lainkaan.
Armeijan aseiden määrä on salaisuus
Suomessa rynnäkkökivääri on Korpioksan mukaan ollut armeijan käytössä 1970-luvulta lähtien. Suomessa käytettävä malli on kehitelty alun perin venäläisen mallin pohjalta.
Sodissa suomalaiset taistelivat vielä muilla aseilla.
– Talvi- ja jatkosotien aikaan nykyisen kaltaista rynnäkkökivääriä ei ollut vielä keksittykään. Sotaa käytiin kivääreillä, konepistooleilla ja raskaalla konekiväärillä. Nuo aseet näkyvät myös sodasta kertovissa elokuvissa, kuten Tuntemattomassa sotilaassa.