Suomalainen raskas kranaatinheitin nähty Ukrainan armeijan käytössä – tästä syystä se on erinomainen ase

Kyseessä on 120 millimetrin putkella varustettu raskas kranaatinheitin 120 KRH 92.

Sota-asiantuntija ja aktiivinen sotabloggari Petri Mäkelä kertoo, että kranaatinheitin on helppo tunnistaa Suomen puolustusvoimien kalustoksi.

– Puolustusvoimat käyttää samanmallisia kantolaukkuja. Putkisuojassa näkyy jopa Puolustusvoimien kohokuviollinen tornilogo.

Mäkelä arvioi, että kyseinen kranaatinheitinmalli on varmasti parhaimpia vedettäviä kranaatinheittimiä, mitä maailmasta löytyy.

– Ei mikään kevyin, mutta maineeltaan tarkka. Kykenee hyvään tulinopeuteen ja kantama on noin seitsemän kilometriä. Ei mitenkään ihmeellinen ase, mutta ajaa asiansa.

Ihmeelliseltä kranaatinheitin ei tosiaan vaikuta, jos sitä verrataan esimerkiksi yhdysvaltalaisvalmisteisiin HIMARS-raketinheitinjärjestelmiin, joilla Ukraina on saanut suurehkoja taisteluvoittoja.

Lue myös: Ukraina on saattanut kehittää uuden asejärjestelmän – "Venäjän ilmavoimien suurin yksittäinen tappio sitten toisen maailmansodan"

Silti Mäkelä uskoo, että kranaatinheittimet - hän epäilee, ettei Ukrainaan ole lähetetty vain yhtä heitintä, vaan useampia - tulevat tarpeeseen Ukrainassa.

Sitä, kuinka monta heitintä Suomi on antanut Ukrainan käyttöön, ei ole julkisesti tiedossa. Puolustusvoimien mukaan kyseisiä kranaatinheittimiä on heillä varastossaan satoja. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kätevä käyttää esimerkiksi kuorma-autosta, pakata kyytiin ja jatkaa matkaa

Mäkelän tietojen mukaan 120 KRH 92 -kranaatinheitin on tehokkaimmillaan jalkaväkeä, kevyitä ja panssaroimattomia ajoneuvoja, ampumapesäkkeitä sekä rakennuksia vastaan. Erikoisvarusteilla ja sopivilla kranaateilla varustettuna se voi toimia jopa panssarivaunuja vastaan. 

Puolustusvoimien verkkosivuilla mainitaan, että kyseisiä 120 KRH 92 -kranaatinheittimiä käytetään pataljoonan ja komppanian taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella sekä taistelukentän valaisemiseen ja savuttamiseen.

Mäkelä on myös nähnyt Ukraine Weapons Trackerin jakamat kuvat kranaatinheittimestä ja arvioi niiden perusteella, että heitin on Ukrainan merijalkaprikaatin harjoituskäytössä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Hänen mukaansa heitin tulee hyvin todennäköisesti käyttöön merijalkaväen pataljoonassa.

– Se on moottoroitu yksikkö. Ilmeisesti Ukraina käyttää kyseistä kranaatinheitintä kuorma-autosta tai pakettiautosta. Purkavat sen autosta, ampuvat, pakkaavat auton kyytiin ja liikkeelle.

Suomi käyttää kranaatinheitintä hyvin vastaavanlaisesti, Mäkelä sanoo.

– Taitava kranaatinheitinryhmä pystyy noita (kranaatinheittimiä) soveltamaan käyttöön. Ymmärsin, että Ukrainassa on käytetty samantyyppistä tulenjohtojärjestelmää kuin Suomessa eli nuo ohjainlaitteet ovat hyvin helposti opetettavissa heille. 

Lue myös: Ukrainan väitetään tuhonneen pahamaineisen Wagner-ryhmän päämajan Popasnassa – tämä iskusta tiedetään 

Ammuksia saatavilla lähes joka paikasta

Mäkelä kertoo, että 120 KRH -kranaatinheittimeen soveltuva 120 millimetrinen kranaatti on melko yleinen maailmalla. 

– Sitä löytyy käytännössä kaikkien länsivaltojen asevarastoista. Sama kaliiperi on käytössä lähes joka paikassa. Ukraina pystyy valmistamaan niitä tarvittaessa itsekin. Se on sen verran yksinkertainen ammus. 

Itsessään kranaatinheitinkin on teknisesti sen verran yksinkertainen, että huoltoa aseelle löytyy varmuudella, Mäkelä sanoo. Siinäkin mielessä heitin on tehokas Ukrainalle, kun varaosista on pulaa. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Mäkelä lisää vielä, että Ukrainan armeijan on nähty videolla käyttävän suomalaisia 155 millimetrin tykistön kranaatteja. 

– Ne ovat peruskotimaisia tykistöampumatarvikkeita yleiskäyttöön. Niitä on ilmiselvästi toimitettu sinne jossakin vaiheessa, mutta määristä ei ole mitään julkista tietoa. Muistaakseni niitä käytettiin italialaisten lahjoittamilla kenttätykeillä. 

Verrattuna 120 millimetrin kranaattiin 155 millimetrin ammus on huomattavasti tehokkaampi, Mäkelä sanoo. Kantamakin huitelee jo 30 kilometrissä. 

Suomen aseapupaketeista niukasti tietoa

Ainoastaan Suomen ensimmäisestä, helmikuun lopussa, Ukrainaan lähetetystä aseapupaketin sisällöstä on kerrottu julkisuuteen.

Paketti sisälsi 2 500 rynnäkkökivääriä sekä 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kertasinkoa, 2 000 luotiliiviä, 2 000 komposiittikypärää, 100 paaria sekä kaksi ensihoitoasemaa.

Kuudesta sen jälkeisestä aseapupaketista ei ole kerrottu julkisuuteen mitään.

Mäkelä toteaa, että länsimaiden aseavuista on ollut Ukrainalle merkittävää apua. 

– Esimerkiksi, kun katsoo, kuinka paljon Venäjän tykistötulen voimakkuus on vähentynyt Ukrainaa vastaan viime aikoina. Siellä on jouduttu vähentämään selvästi tykistötulta ampumatarvikevarastojen ja logistiikkakeskusten tuhouduttua. 

Uutista korjattu 18.8. kello 15.35 120 KRH:n lyhenteen osalta. Lyhenne on KRH, ei KHR. 

Lue myös: "Tämä isku osuu sydämeeni" – venäläisohjukset vaurioittivat yliopistoa Ukrainassa