Italialaisen Sardinian asukkaat ovat tutkitusti maailman pitkäikäisimpiä ihmisiä. Vielä vanhoillakin päivillä kyläläiset köpöttelevät pitkin jyrkkiä portaita ja teitä vailla huolta iän myötä tyypillisesti vaivaavista sairauksista. USA Today kertoo jutussaan tutkijoiden pyrkimyksistä selvittää, mistä elämän poikkeuksellista kestoa ja laatua on kiittäminen.
Sardinia on Japanin Okinawan, Costa Rican Nicoyan, Kreikan Ikarian ja Yhdysvaltain Kalifornian Loma Lindan kanssa yksi maailman niin sanotuista ”sinisistä alueista” (Blue Zone). Siellä asukkaat elävät monesti poikkeuksellisen pitkään ja terveinä välttyen esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonitaudeilta, syöviltä sekä muistisairauksilta.
Kerrotaan, että sardinialaiset saavuttavat sadan vuoden iän kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin länsimaalaiset keskimäärin.
USA Todayn viime marraskuussa ilmestyneessä jutussa kerrotaan esimerkiksi Esterzilin kylässä asuvasta 102-vuotiaasta Zelinda Paglienosta, jolla on naapureinaan kolme muutakin yli satavuotiasta, vaikka kylässä on asukkaita vain 600.
Jutussa haastateltu Paglieno kiittelee pitkäikäisyydestään muun muassa lähiruokaa, kovaa työntekoa, kohtaloa sekä päivittäistä punaviinitilkkaa.
Sardinian satavuotiaita tarkastelleilla Blue Zones Projectin tutkijoilla on toinen selitys: perimä. Pitkäikäisyyteen liitetty M26-geeni on sardinialaisilla yleisempi kuin muilla. Ne saarella asuvat, jotka saavuttavat sadan vuoden iän, ovat lähes poikkeuksetta sukua keskenään.
