Vihattu aktiivimalli, koulutusleikkaukset ja dramaattinen ero – näistä asioista Sipilän hallitus muistetaan

3:35
Näin Juha Sipilä taustoitti hallituksensa eroa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on väistynyt Antti Rinteen (sd.) hallituksen tieltä. MTV Uutiset teki katsauksen vuosiin 2015–2019 ja keräsi tähän juttuun asiat, joista Sipilän hallitus muistetaan.

Yhteiskuntasopimus, eli kiky

Juha Sipilän hallitus lähti keväällä 2015 toteuttamaan laajaa yhteiskuntasopimusta työmarkkinajärjestöjen kanssa Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Sipilä halusi sovun jo ensimmäisen kuukauden aikana, mutta lopulta sopimus saatiin aikaan kesällä 2016. Matkan aikana Sipilä tarvitsi presidentti Sauli Niinistön kätilöintiä sovun saavuttamiseksi. Myös yhteiskuntasopimuksen nimi muuttui kilpailukykysopimukseksi, eli kikyksi.

Vihattu aktiivimalli

Sipilän hallitus käytti runsaasti keppiä työttömiin maan työllisyystilanteen parantamiseksi. Tunnetuin ja epäilemättä myös vihatuin esimerkki keinoista on työttömyysturvan aktiivimalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa.

9:31
Aktiivimalli työttömien hampaissa.

Aktiivimallissa työttömyysturvaa leikataan, mikäli työtön ei osoita riittävää aktiivisuutta 3 kuukauden aikana. Kiristyksiä vastaan osoitettiin mieltä, ja aktiivimallin perumista vaatinut kansalaisaloite keräsi huimat 140 000 allekirjoitusta.

Aktiivimalli on kuitenkin voimassa edelleen, joskin aktiivisuuden kriteerejä on huojennettu. Rinteen hallitus on luvannut purkaa aktiivimallin leikkurin.

Työllisyysihme

Hallituskauden alussa Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen. Ei onnistu, sanoivat mediat. Ei onnistu, sanoivat asiantuntijat. Onnistuu, sanoi varmasti ainoastaan elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Marraskuussa 2018 ihme koitti, kun kausitasoitettu työllisyysasteen trendi nousi 72,0 prosenttiin. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pääsi tarjoamaan tiimilleen pullat.

Kaikkien aikojen lehmänkauppa

Sote-uudistus epäonnistui surkeasti jälleen Sipilän hallituksen aikana. Suuri syy siihen oli kokoomuksen Alexander Stubbin ja Sipilän välinen sopimus, joka solmittiin syksyllä 2015.

Diilissä kokoomus sai sote-malliin valinnanvapauden. Keskusta taas sai läpi 18 maakuntaa, joille olisi siirretty sote-palvelujen järjestämisen lisäksi muitakin tehtäviä.

Lopulta uudistus kaatui omaan mahdottomuuteensa ja Sipilän hallitus erosi sen vuoksi maaliskuussa.

Irvokkaat koulutusleikkaukset

Vanhan sanonnan mukaan poliitikkojen lupauksiin ei kannata luottaa. Sipilän hallitus teki kaikkensa pitämällä yllä tätä mielikuvaa, kun se päätti leikata koulutuksesta yli 600 miljoonaa euroa.

Leikkaukset tekivät vaalikampanjan aikana otetut kuvat erityisen irvokkaiksi:

Oppositiopuolueiden lupauksista huolimatta Rinteen hallitus ei ole täysimääräisesti korvaamassa Sipilän hallituksen tekemiä leikkauksia koulutukseen. Parannuksia toki on luvassa.

Heja Sverige och EU, eli puolustusyhteistyö

Sipilän hallitus sai kuitenkin ehkä eniten aikaan maanpuolustusasioissa. Sotilalliset suhteet Ruotsiin lähentyivät tuntuvasti puolustusministerien Jussi Niinistön (sin.) ja Peter Hultqvistin aikana.

3:12
Puolustusyhteistyö ei vaikuta hävittäjähankintoihin.

Lisäksi Suomi solmi merkittäviä yhteistyösopimuksia muun muassa Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Myös sotaharjoitusten määrää lisättiin tuntuvasti Yhdysvaltojen kanssa.

Yksi edistysaskel Euroopan unionin puolustusyhteistyön saralla oli, kun Suomi antoi sotilaallista apua Ranskalle Pariisin vuoden 2015 terrori-iskun jälkeen. Suomi uudisti lainsäädäntöään myös niin, että Suomi voi lähettää sotilaitaan vieraalle maanperälle muussakin kuin rauhanturvatarkoituksissa.

Pakolaiskriisi yllätti

Koko Suomi yllättyi housut kintussa, kun kymmenettuhannet siirtolaiset tulivat rajan yli Suomeen. Lopulta yli 30 000 ihmistä haki Suomesta turvapaikkaa.

Tuolloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ja sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg viettivät rutkasti unettomia öitä ratkaistakseen tilanteen.

Lopulta akuutti kriisi hoidettiin jämäkästi, mutta turvapaikkaprosessi on takkuillut. Maahanmuuttoviraston määräajat ylittyvät edelleen, turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa on ollut vakavia ongelmia, eikä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ole onnistuttu palauttamaan.

Perussuomalaisten hajoaminen ja takiaispuolueen synty

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti keväällä 2017, ettei hae jatkokautta perussuomalaisen puolueen johdossa. Syntyi taisto Soinin suosikin Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon välillä. Kesäkuun alussa Halla-aho äänestettiin puheenjohtajaksi selvin luvuin.

1:04
Sipilä: perussuomalaiset on nyt eri puolue.

Halla-ahon voittoa seurasi suomalaisen politiikan historian uskomattomin tapahtumasarja. Kolme päivää puoluekokouksen jälkeen enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi ja perusti uuden ryhmän.

Siniseksi puolueeksi lopulta järjestäytynyt ryhmä oli Sipilän hallitusvallan tae ilman poliittista kannatusta. Perussuomalaiset joutui oppositioon kasvattamaan kannatusta, ja sininen puolue putosi eduskunnasta kokonaan kevään 2019 vaaleissa.

Dramaattinen ero

Sote- ja maakuntauudistus oli neljä vuotta todella suurissa vaikeuksissa. Ajan kuluessa näytti koko ajan todennäköisemmältä, että sotea ei saada ratkaistua.

2:04
"Hallituksen ero lisää kiinnostusta."

Tavara osui lopulta tuulettimeen 8. maaliskuuta, kun Sipilä ilmoitti eroavansa. Sipilä teki ratkaisunsa yksin, eikä kertonut siitä hallituskumppaneilleen kuin vasta eropäivän aamuna.

Sipilän hallituseroa pidettiin keskustassa nerokkaana vaalitemppuna. Mediassa Sipilä sanoi kantavansa vastuuta lupauksestaan, jonka mukaan hän aikoi erota, mikäli sote kaatuu. Niin tai näin, keskustan eduskuntavaalien tulos oli huhtikuussa historiallisen alhainen.

Sipilän mediasuhteet

Pääministeri Juha Sipilän suhteet mediaan olivat huonot. Sipilä tiuski toimittajille tyhmäksi mieltämistään kysymyksistä, eikä kommentoinut esimerkiksi vakuutuskuoriaan koskevia juttuja juuri mitenkään.

7:06
Mitä Sipilä oppi Yle-kohusta?

Sipilän mitta tuli täyteen marraskuussa 2016. Tuolloin Yle julkaisi kaivosyhtiö Terrafamen ja rahoitusta ja konepajayhtiö Katera Steelia koskevan jutun.

Sipilä raivostui uutisesta, jonka mukaan hänen sukulaisillaan oli vetämässä puolen miljoonan euron tilaukset valtion vahvasti tukemalta Terrafamelta. Lopulta pääministeri lähetti yli 15 sähköpostia Ylelle jutun julkaisupävän ja -illan aikana.

Tuosta kohusta alkoi Sipilän suosion mureneminen, joka heijastui hallituksen suosioon ja keskustan kannatukseen.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja