Tahdosta riippumaton behavioraalinen immuunijärjestelmä dominoi rokotekeskustelun molempia puolia, arvostettu kanadalaispsykiatri väittää. Mekanismi on tarpeellinen ihmisille tartuntojen välttämiseksi, mutta se saattaa myös lisätä rokotteisiin liittyviä epäilyksiä.
Arvostettu kanadalainen psykiatri ja Toronton sekä Columbian yliopistojen pitkäaikainen psykiatrian professori Norman Doidge uskoo, että rokotteet herättävät paljon epäilyjä aktivoituvan aivopiirimme takia.
Doidge tunnetaan erityisesti New York Bestseller -listan kärjessä olleesta The Brain That Changes Itself -kirjasta, jonka kautta hänestä tuli ensimmäinen neuroplastisuuden yleistajuistaja.
Doidge kirjoittaa Tablet-julkaisussa siitä, miten rokotteet ovat olleet alusta alkaen kiistanalaisia. Vaikka rokotteet ovat yksi historian merkittävimmistä lääketieteellisistä keksinnöistä, monet epäilevät niiden toimintamekanismia.
Osaltaan kyseessä voi olla tiedostamaton tunnereaktio, joka pohjautuu evoluutiobiologiaan. Muun muassa siksi rokotekeskusteluja on vaikea käydä ilman kiihtynyttä tunneilmapiiriä, Doidge väittää.
Aivopiiri helpottaa tautien välttelyä
Doidge kertoo, että mikä tahansa potentiaalinen taudinaiheuttaja usein laukaisee ihmisten aivoissa olevan BIS-piirin (behavioral immune system eli behavioraalinen immuunijärjestelmä), jonka tehtävä suojella meitä tartuntataudeilta.
Aivopiirin aktivoituminen ilmenee inhona, pelkona ja välttämiskäyttäytymisenä.
Saman aivopiirin aktivoitumista on havaittavissa myös monilla eläimillä.
Doidgen mukaan aivopiiri aktivoituu joillain, kun he havaitsevat mahdollisen taudinaiheuttajan, eli mahdollisesti jopa rokotteen, joka sisältää heikennettyä tai kuollutta virusta, tai sen edustajan.
Mekanismi ei ole tahdonalainen ja ihmiset eivät usein tiedosta sen olemassaoloa. Lisäksi, kun se on kerran aktivoitunut, sitä on vaikea sammuttaa.
BIS-mekanismi aktivoituu myös silloin, kun ihminen pelkää myrkytystä. Myrkytykseen ja myrkkyihin pohjautuva retoriikka on tuttua joidenkin rokotuksia epäilevien kirjoituksissa ja puheissa.
Mekanismi on tärkeä heimoyhteisöissä
Behavioraalinen immuunijärjestelmä eroaa tavallisesta immuunijärjestelmästä siis siten, että edellämainittu toimii ennaltaehkäisevästi.
Perinteinen immuunijärjestelmämme taas pyrkii siivoamaan ne taudinaiheuttajat, jotka BIS-mekanismista huolimatta ovat päässeet kehoomme. BIS tekee joistain ihmisistä todella herkkiä hygienialle.
Erityisesti heimoyhteisöissä muiden heimojen jäseniä vierastetaan, koska he voivat olla potentiaalisia taudinaiheuttajia.
Tuntematon tauti voisi levitessään tappaa koko heimon, koska siihen ei ole kehittynyt tarvittavaa immuniteettia.
Doidge kertoo, että ihmiset välttävät luonnostaan kanssaeläjiään, jotka vaikuttavat siltä, että he voivat olla vaarallisia mikrobitasolla.
Lue myös: Korona-aika aiheuttaa vihaa ja voimakasta vastakkainasettelua – tätä mieltä psykologi on pakkorokottamisesta
Aktivoitumisen voi välttää
BIS-mekanismin ei kuitenkaan aktivoidu, jos ihminen ei tunne olevansa haavoittuvainen.
Turvamekanismi ei aktivoidu, kun henkilöllä on tarvittava suojavarustus (esim. hazmat-puku) taudinaiheuttajia vastaan, lapsuudessa saavutettu immuniteetti tai väärää tietoa taudin vakavuudesta.
Koska BIS aktivoituu, kun ihminen havaitsee potentiaalisen taudinaiheuttajan, vääriä hälytyksiä tapahtuu paljon.
Jos ihminen esimerkiksi kuulee, että rokote voi aiheuttaa äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa vakavan sivuoireen, hän saattaa vältellä sitä potentiaalisen uhan takia, Doidge arvioi.
BIS ei välitä uhan todennäköisyydestä, vaikka tauti itsessään aiheuttaisi hyvin paljon todennäköisemmin vakavia seurauksia. BIS aiheuttaa tunnereaktion.
Tunnereaktio dominoi keskustelua
Ongelma nykyisessä pandemiatilanteessa Doidgen mukaan on, että tunnereaktio dominoi väittelyn molempia osapuolia vahvasti.
Hänen mukaansa rokotteiden puolustajilla mekanismin laukaisevat leviävä tauti ja siitä muistuttavat asiat ympäristössä.
Vastapuolen järjestelmän laukaisee taas rokotteessa oleva viruksen edustus, potentiaaliset sivuoireet tai pelko myrkytyksestä.
Rokotetutkijat ovat vuosia uskotelleet, että epäilykset rokotteiden suhteen johtuvat siitä, että kansakunnat eivät ole kokeneet laajaa pandemiaa.
Silti pandemian jatkuessa jo kohta kolmatta vuotta, Yhdysvalloissa arvostettuun Rasmussen Reports -kyselyyn vastanneista kolmannes uskoi, että viranomaiset valehtelevat rokotusten turvallisuudesta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:22
Suomalaisprofessori eri mieltä
Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela uskoo, että Doidge on "ylitulkinnut" behavioraalisen immuunijärjestelmän toimintaa.
Jokela kertoo, että BIS-järjestelmän yliherkkyys on ollut historiassa hyvä asia, sillä se on säästänyt ihmisiä monilta tartuntataudeilta. Hän ei kuitenkaan usko, että rokotteissa oleva viruksen edustus aktivoi aivopiiriä.
– Se järjestelmä on kehittynyt välttelemään sellaisia ulkoisia piirteitä, jotka on evoluution myötä kertoneet siitä, että henkilö saattaa kantaa tarttuvia tauteja, Jokela avaa.
Jokela ei usko, että järjestelmä syttyisi suhteellisen uusista teknologioista, kuten rokotteista.
Professori uskoo, että rokotekeskustelua dominoi pelko, ennakkoluulot ja neulakammo, jonka hän uskoo joidenkin ihmisten kohdalla muuntautuvan järkiperäisemmäksi rokotevastaisuudeksi.