Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoon hakeutuu vuosittain arviolta 3 000–4 000 paria tai itsellistä naista. Vaikka useiden lapsihaave voi toteutua esimerkiksi hedelmöityshoitojen tai adoption kautta, jää silti sylejä tyhjäksi. Lapsettomuus on kokemus, jota ihminen kantaa mukanaan tyypillisesti koko elinkaarensa ajan.
Vaikka lapsettomuus ei ole enää samanlainen tabu kuin vielä 35 vuotta sitten, kun Lapsettomien yhdistys Simpukka ry perustettiin, on se silti kokemus, jonka kanssa ihminen jää usein hyvin yksin, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Piia Savio Huomenta Suomessa.
– Lapsettomuudesta puhutaan tänä päivänä enemmän ja se on tunnetumpaa kuin aiemmin, mutta edelleen se on kokemuksena todella yksityinen ja kipeä. Suru käpertää ihmistä itseään kohti ja siksi aiheesta on todella vaikea puhua.
Lue myös: Emman kumppani ilmoitti, ettei haluakaan lasta – rankka tie itselliseksi äidiksi: "Kontrollin menettäminen oli pahinta"
Sen lisäksi, että lapsettoman voi olla vaikea puhua aiheesta, tekee lapsettomuudesta kokemuksena raskaan myös se, että kyseessä on asia, joka vaikuttaa elämään vuosikymmenten läpi.
– Tahaton lapsettomuus on koko elinkaaren mittainen kokemus, joka alkaa siitä lapsitoiveesta ja vaikuttaa vanhemmuuteen, kun lapsen saa.
– Heillä, joilla syli jää tyhjäksi, kriisi aktivoituu usein uudelleen, kun tullaan siihen ikään, että ihmiset ympärillä alkavat saada lapsenlapsia.
Katso yllä olevalta videolta koko haastattelu: Miten koettu lapsettomuus vaikuttaa raskauteen ja vanhemmuuteen? Millaista tukea lapseton kaipaa?
Lue lisäksi: Mari täytti 35 vuotta ja havahtui siihen, että mahdollisuus vanhemmuudesta voi mennä ohi – millaisia ovat sinkkunaisen mahdollisuudet tulla äidiksi?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaislähde: Terveyskirjasto