Lapsettomuus herättää surua ja näköalattomuutta. Sitä käsitellään usein naisten kautta, vaikka tunnetasolla miehet ja naiset kokevat lapsettomuuden samoin.
Isänpäivä ja muut juhlapyhät ovat monille lapsettomuutta kokeville miehille vuoden vaikeimpia päiviä. Yksi heistä on 48-vuotias Marko Toivonen, joka on kokenut lapsettomuutta 23 vuoden ajan.
Puolison sairastuttua Toivonen pysyi pitkään silloisen vaimonsa rinnalla ja sivuutti oman toiveensa lapsista. Avioeron jälkeen lapsitoiveen jakavaa uutta kumppania ei tahtonut löytyä.
– Nuorempana ajattelin, että pitää saada kaikki valmiiksi ennen lapsia. Mutta eihän elämä toimi niin, Toivonen sanoo.
Lue myös: Jim Koskinen haluaisi isäksi – Suomen lainsäädäntö estää
Jälkeenpäin Toivonen pohtii, että hänen ei olisi kannattanut sysätä omia merkittäviksi kokemiaan haaveita sivuun. Nyt lapsettomuuden kipu on usein läsnä, ja sen kohtaaminen on vaatinut aikaa ja käsittelyä.
– Varmaankin 20 vuotta piilottelin asiaa, enkä uskaltanut puhua siitä. Kahvipöytäkeskusteluissakin aina hiljenin. Lapsettomuus kipunoi niin joka solulla, Toivonen kertoo.
Hiljattain lapsettomuuden kokemukseen tuli jälleen uusi sävy, kun hän oli juhlimassa pyöreitä vuosia täyttänyttä ystäväänsä.
– Hänestä tuli nyt isoisä. Tuntuu, että yksi osa elämästä on jäänyt täysin pois, kun en ole saanut kokea lapsen kanssa olemista, Toivonen kertoo.
Jim Koskinen on homoseksuaali, joka haluaisi lapsen. Suomen lainsäädäntö estää tämän. Juttu jatkuu videon alla.
8:06
Miesten kokema lapsettomuus yhä tabu
Lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan miesten kokemus lapsettomuudesta jää yhteiskunnassa usein pimentoon, sillä lapsettomuudesta käydyssä keskustelussa naisen kokemus on usein keskiössä.
– Miesten tarinat ovat jääneet kuulematta, ja ylipäätään miesten lapsettomuutta lähestytään usein lääketieteellisestä näkökulmasta. Silloin ajatukset, tunteet ja kokemukset jäävät käsittelemättä. Ja kun niistä ei puhuta, niitä ei tunnisteta yhteiskunnassa ja miesten on vaikea tuoda tunteitaan esiin, Savio kertoo.
Miesten kokemukset lapsettomuudesta eivät kuitenkaan juuri poikkea naisten kokemuksista. Asia on yhtä lailla kipeä ja molempia sukupuolia koskettava.
– Siellä on surua, häpeää, näköalattomuutta, mielentilojen vuoristorataa, Savio luettelee.
Lapsettomuuden syyt ovat moninaiset. Siemennesteen laadun heikkenemisen lisäksi esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluminen on yleinen syy lapsettomuudelle.
Lue myös: Miesten siittiöiden määrä laskee niin kovaa vauhtia, että puhutaan jo "spermageddonista"
Kaikkein yleisin Simpukassa kuultu syy lapsettomuudelle on kuitenkin sopivan kumppanin puute.
– Ei vaan yksinkertaisesti löydy sopivaa puolisoa, kenen kanssa sitä lapsiperhettä voitaisiin lähteä perustamaan, Savio kertoo.
Lue myös: Pia sai viisi keskenmenoa – gynekologin loukkaavat sanat eivät unohdu koskaan
Vertaistuella on tärkeä rooli
Savion mukaan naiset ovat miehiä aktiivisempia hakeutumaan vertaistuen pariin.
– Vasta viime aikoina myös Simpukan toiminnassa on miehille perustettu Facebook-ryhmää ja vertaistukiryhmää. Mutta valitettavan vähän niihin edelleen hakeudutaan, Savio sanoo.
Savio toivoo, että kukaan ei jäisi suremaan lapsettomuuttaan yksin.
Marko Toivoselle vertaistuella on ollut suuri merkitys. Se on auttanut häntä avaamaan lapsettomuuden aiheuttamia solmuja ja kohtaamaan surun. Hän kehottaa myös muita lapsettomuutta kokevia miehiä verkostoitumaan. Kehuja saa myös Simpukka ry.
– Yhdistys tekee todella hyvää työtä. Itse ajattelen, että on tärkeää löytää vertaisiaan, Toivonen sanoo.
Tällä hetkellä Toivonen on kaikesta huolimatta toiveikas, sillä hän on vihdoin löytänyt rinnalleen kumppanin, jonka kanssa haaveet menevät yksiin.