Mainos

Syytteletkö muita stressitilanteessa? Sinulla on huono paineensietokyky

Huonosti painetta sietävä ihminen on hyvin pessimistinen ja kriittinen. – Stressaantuneena ihminen alkaa ajatella hyvin mustavalkoisesti: tähän pitää olla ratkaisu heti, ja se on joko tai -ratkaisu. Resilientti henkilö pysähtyy ajattelemaan, että tässä on monenlaisia erilaisia mahdollisuuksia, Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi, sanoo.

Jos paineensietokyky on huono, aivot menevät stressaavassa tilanteessa lukkoon. Tämän seurauksena ihmisen toimintakyky huonontuu silloin, kun hänen kaikista eniten täytyisi kyetä toimimaan.

– Ajatellaan tämän päivän työelämää. On tiimi, joka on tehnyt pitkään työtä, ja sitten tulee yllättävä tilanne. Ihmiset reagoivat siihen hyvin eri tavoin. Yleensä tehdään vääriä asioita, kertoo Ville Ojanen, aivotutkimuksesta väitellyt psykologi.

Kun stressi iskee, ryhmässä voidaan tarpeellisen toiminnan sijaan alkaa takertua lillukanvarsiin, keskittyä syyllisten etsimiseen tai sählätä. Ihmiset ovat tunteidensa vietävinä.

– Tai sitten alisuoritamme: jähmetymme ja halvaannumme, emme pysy toimitaan. Nämä ovat esimerkkejä siitä, kun aivot jumittuvat, Ojanen sanoo.

Painetta sietävillä eli resilienteillä ihmisillä on kyky vapauttaa omat aivonsa uhkakuvasta.

– Ihminen käytännössä kiinnittää huomiota myönteisiin ja positiivisiin asioihin kaikesta huolimatta. Se on tänä päivänä täysin mahdollista. Kymmeniä tuhansia vuosia se ei paljon auttanut, jos juoksit sutta karkuun. Tänä päivänä se nimenomaan auttaa, että toteaa itselleen ja muille: hei, ei tähän nyt kuolla. Vaikka onkin vakavaa, niin ainoa tapa mennä eteenpäin on todeta tilanne ja keskittyä ratkaisemaan se, siis keskittyä myönteisiin asioihin ja mahdollisuuksiin, Ojanen neuvoo.

– Tämä on yksittäinen taito, joka käytännössä vapauttaa aivot lukosta, ensin yksilöllä itsellään ja sitten ympärillä olevilla ihmisillä. Esimiehellä ja johtajalla on tärkeä rooli tässä, koska niin kauan kuin ryhmän vetäjä on itse jumissa, hän pitää muitakin ihmisiä "vankinaan". He ovat myös kiinni uhkakuvissa.

Resilientillä ihmisellä on myös hyvä itsetunto. Kyky irtautua uhkakuvista perustuu siihen, että ihmisellä on kokemusta stressitilanteista. Hän luottaa itseensä. Jos tavoitteeseen ei päästä, painetta sietävä ihminen ajattelee, että ainakin tilanteesta on opittu jotakin.

– Hän on ollut samassa tilanteessa ennenkin ja uskoo omiin kykyihinsä, tietää, että tästä mennään eteenpäin. Jos epäonnistutaan, se ei ole maailmaloppu. Epäonnistuminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että on opittu jotain. Jokaisesta tilanteesta voi aina oppia, Ojanen kuvaa.

Huonosti painetta sietävä ihminen puolestaan on hyvin pessimistinen ja kriittinen. Hän jää niin sanotusti "tuleen makaamaan".

– Hän jää pitkäksi aikaa uhkaan, etsii syyllisiä, ja itsetuntopuolella hän moittii itseään ja pitää uhkaa maailmanloppuna. Ajattelutaitojen puolella hän takertuu lillukanvarsiin, ei pysty priorisoimaan vaan tekee tilanteessa montaa asiaa yhtä aikaa eikä hahmota asioiden tärkeysjärjestystä, Ojanen sanoo.

– Stressaantuneena ihminen alkaa ajatella hyvin mustavalkoisesti: tähän pitää olla ratkaisu heti, ja se on joko tai -ratkaisu. Resilientti henkilö pysähtyy ajattelemaan, että tässä on monenlaisia erilaisia mahdollisuuksia ja puntaroi niitä, koittaa löytää parhaan mahdollisen ratkaisun, Ojanen sanoo.

Yleensä nykypäivän ristiriitatilanteessa ei ole parasta mahdollista ratkaisua: tilanteet ovat dilemmoja, jotka voi ratkaista monella tavalla. Ihmisen täytyy osata käsitellä epävarmuutta ja sitä, ettei asioihin ole yksiselitteistä vastausta.

– Klassiset kolme keinoa, miten ihminen toimi uhattuna: pakene, taistele, näyttele kuollutta. Siinä on hyvä esimerkki siitä, miten riittämättömiä ne ovat nykypäivän ristiriitatilanteessa. Ne eivät paljon ihmissuhdekriisissä auta, Ojanen toteaa.


Lue myös:

Loppuunpalanut Lorenz Backman: Talot kaatuivat päälle (Huomenta Suomi 20.3.2014)


Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.