Syyttäjien jutturuuhka on räjähtänyt korona-aikana Etelä-Suomessa – lähes 1 300 juttua vanhentunut työpöydällä yli vuoden

2:07
Syyttäjien jutturuuhka on räjähtänyt korona-aikana Etelä-Suomessa – uutisjuttu kertoo, mikä neuvoksi.

Yli vuoden syyttäjän pöydällä olevien asioiden määrä on moninkertaistunut korona-aikana, käy ilmi MTV Uutisten perkaamista Etelä-Suomen syyttäjäalueen tilastoista. Esimerkiksi huume- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen keskittyvä syyttäjätyön kerrotaan tuplaantuneen.

Tämä pitkittää entisestään tavanomaisempien, kuten ryöstöjen ja väkivaltarikosten, selvittämistä. Asiantuntija kuvailee tämän hetkistä tilannetta kohtuuttomaksi.  

– Ensin hän [kansalainen] on odottanut, että poliisi ehtisi tutkia. Sitten kun poliisi on tutkinut, niin sitten asia on viipynyt syyttäjän pöydällä yli vuoden, josta se on vasta matkalla käräjäoikeuteen, niin onhan se iso ongelma kansalaisten kannalta odottaa niin kauan. Kyllä siinä aikaa kuluu minun mielestäni kohtuuttomankin paljon yhteensä, johtava aluesyyttäjä Harri Lindberg Etelä-Suomen syyttäjäalueesta. 

Asiamäärät kasvussa – samoin kuormitus

Syyttäjälaitos painiskelee pahenevien ruuhkien keskellä. Kun viime vuoden talvella Etelä-Suomen syyttäjillä oli yli vuoden vireillä olevia asioita pöydällään yli 100 kappaletta, nyt niitä on noin 670 kappaletta. Koko Suomessa niiden määrä on yli kaksinkertaistunut – marras-joulukuun vaihteessa niitä oli 1 267.

Asioita ylipäätänsä on syyttäjän pöydällä nyt tuhansia enemmän kuin korona-ajan alkaessa. Työmäärän kasvu näkyy etenkin asioissa, jotka koskevat järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeita.  

– Kyllä. Yhtenä esimerkkinä huumausainerikollisuus. Yhä useampi syyttäjä tekee niitä. Ja kun syyttäjämäärä ei lisäänny, ne ovat pois sieltä tavanomaisemmasta eli pahoinpitelyistä, ryöstöistä, varkauksista, ynnä muista. 

Syyttäjät tekevät pitkää päivää ja viikonloppujakin, toteaa asiantuntija. 

– Korona-aikana huume- ja järjestäytynyt rikollisuuteen keskittyvä syyttäjätyö on kutakuinkin tuplaantunut eli sen kasvu on ollut rajua.  

Ennen korona-aikaa yli vuoden syyttäjävanvirastossa venyneet asiat olivat pääosin laajoja talousrikoksia ja petos- sekä kavalluskokonaisuuksia. Nyt myös kymmenet pahoinpitelyt, seksuaalirikokset, ryöstöt ja petossarjat ovat viipyneet syyttäjän pöydällä yli vuoden. Lisätyövoima tulisi tarpeeseen. 

– Pääkaupunkiseudun osalta, jotta rästin kasvu saataisiin pysäytettyä, niin tarvitsisimme nopeasti parikymmentä uutta syyttäjää, Lindberg toteaa.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja