Karjalan lennoston komentajan epäasiallinen käytös sotaharjoituksessa oli toistuvaa, syyttäjä sanoo – ilmavoimien komentaja viivytteli tutkintapyynnön aloittamista

Armeijaan lähtevällä muutamia haasteita –"Siitä olemme enemmän huolissamme" 6:33
Katso video: Armeijaan lähtevällä muutamia haasteita – "Siitä olemme enemmän huolissamme"

Karjalan lennoston entisen komentajan epäilty epäasiallinen käytös oli toistuvaa sotaharjoituksen aikana, kertoo syyttäjä Mikko Larkia.

Valtakunnansyyttäjänvirasto kertoi tänään, että Karjalan lennoston entistä komentajaa Markus Päiviötä ja hänen esimiestään ilmavoimien komentajaa Sampo Eskelistä vastaan on nostettu syytteet.

Päiviön kohdalla syytteet koskevat epäiltyä esimiesaseman väärinkäyttämistä, palvelusrikosta ja kunnianloukkausta.

Eskelistä syytetään palvelusrikoksesta. Kumpikin on kiistänyt rikokset.

Epäasiallinen toiminta toistuvaa

Päiviön kohdalla epäillyt rikokset tapahtuivat 22.–24. syyskuuta 2017 Inarissa Lemmenjoella järjestetyn reserviläisten vapaaehtoisen kertausharjoituksen aikana, jossa hän oli harjoituksen johtajana.

Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Larkia kertoo MTV Uutisille, että teko on ollut toistuvaa.

– Useampana hetkenä on ollut sellaista, mikä katsotaan epäasialliseksi.

Hän ei kommentoi, mitä harjoituksessa tapahtui, koska teon kuvaukset tulevat julkisiksi vasta, kun ne luetaan jutun pääkäsittelyssä.

Hän ei myöskään kommentoi, onko alkoholilla ollut osuutta asiaan.

Asianomistajia muuttunut todistajiksi

Asiassa oli aluksi 12 asianomistajaa eli henkilöä, joita kohtaan epäillyt rikokset tapahtuivat.

Larkian mukaan osalla heistä ei ole kuitenkaan ollut vaatimuksia asiassa, joten heidät on muutettu jutun todistajiksi.

Larkia ei suostu kertomaan, kuinka moni asianomistajista on muutettu todistajiksi ja kuinka moni vaatii Päiviölle rangaistusta.

Syyttäjä: Esimies viivytellyt esitutkinnan aloitusta

Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelisen epäilty palvelusrikos liittyy siihen, että syyttäjän mukaan hän on viivytellyt jutun tutkintapyynnön tekemistä.

Eskelisen tapauksessa syyttäjänä oleva valtakunnansyyttäjänviraston neuvotteleva virkamies Sampsa Hakalan mukaan Eskelisen toiminta on ollut tahallista.

– Tässä tapauksessa on minun mielestäni todennäköisiä syitä epäillä, että ei ole toimittu viivytyksettä.

Epäiltyjen rikosten tapahtumisesta kului noin kaksi ja puoli kuukautta ennen kuin Eskelinen teki tutkintapyynnön. Harjoitus päättyi 24. syyskuuta, ja tutkintapyyntö on tehty 18. joulukuuta.

Tutkintapyyntö tehtävä viipymättä

Laki ei ota kantaa, miten nopeasti tutkintapyyntö on tehtävä, vaan sanoo, että tutkintapyyntö pitää tehdä "viipymättä", kun on saatu tieto epäillystä rikoksesta.

– Se avaa heti monta kysymystä. Pitää ensin selvittää ja osoittaa, milloin tällainen rikosepäily on ollut olemassa ja milloin tämä aika on alkanut kulua.

Hakalakaan ei voi avata julkisuudessa jutun näyttöjä ennen kuin oikeus on käsitellyt asiaa.

Korjaus 9.1. Muutettu syyttäjän nimi Marko Lankiasta Mikko Larkiaksi. 

Lue myös:

    Uusimmat