Syyttäjä vaatii kolmelle uusinatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenelle tuomiota väkivaltaiseen mellakan johtamisesta.
Syytettyinä ovat muun muassa aiemmin vastarintaliikkeen Suomen-johtajana toiminut mies ja Jesse Torniainen, joka tuomittiin Helsingin asema-aukion törkeästä pahoinpitelystä kahdeksi vuodeksi vankilaan. Asema-aukion jutun tuomio ei ole lainvoimainen.
Torniaiselle syyttäjä vaatii mellakkajutussa kymmenen kuukauden ehdotonta vankeutta. Syyttäjän mukaan Torniainen oli hyökännyt kauppakeskus Sokokseen ensimmäisenä ja potkaissut uhrien suuntaan. Torniainen oli hyökännyt yhden uhrin kimppuun, lyönyt tätä useita kertoja ja yllyttänyt näin muita pahoinpitelyyn, haastehakemuksessa todetaan.
Torniainen on kiistänyt mellakan johtamisen ja myös hänen käsityksensä väitetyistä pahoinpitelytilanteista eroavat syyttäjän näkemyksestä.
Torniaisen lisäksi mellakan johtamisesta syytetään kahta muuta miestä. Tapahtuma-aikana järjestön Suomen-johtajana toimineelle miehelle syyttäjä vaatii seitsemän kuukauden ehdollista rangaistusta. Kolmannelle mellakan johtamisesta syytetylle syyttäjä vaatii kahdeksan kuukautta ehdollista.
Jyväskylässä joukkoa johdettiin syyttäjän mukaan muun muassa käsimerkeillä. Uusnatsit olivat varautuneet syyttäjän mukaan muun muassa suojavarusteilla, kuten kilvillä, kaasusumuttimilla ja rystysvahvikkeilla sekä lipputangoilla. Yhdeltä mellakan johtamisesta syytetyltä oli löytynyt myös itse tehty putkihaulikko ja patruunoita.
Kaikki mellakan johtamisesta syytetyt ovat kiistäneet johtamisen. Esimerkiksi vastarintaliikkeen entisen Suomen-johtajan puolustus sanoo, että kyse on ollut yksittäisistä väkivallanteoista, joiden tekijät ovat ne myöntäneetkin.
– Hän on tuohon aikaan ollut vastarintaliikkeen johtaja, ja hänen toimintaansa on seurattu. Hänellä ei kuitenkaan tuossa vaiheessa ollut mitään tietoa, että (uhri) olisi siellä ollut, puolustus sanoi.
Jutussa on syytteessä yhteensä 22 ihmistä. Muina rikosnimikkeinä on muun muassa väkivaltaiseen mellakkaan osallistuminen ja osalla syytetyistä muun muassa pahoinpitely. Syyttäjän mukaan myös poliisia estettiin kilvillä tekemästä työtään.
Syyttäjä vaatii mellakkaan osallistuneille eripituisia ehdollisia rangaistuksia ja sakkoja. Yhdelle syyttäjä vaatii kuuden kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Syytetty on tunnustanut syyllistyneensä ainakin pahoinpitelyyn potkimalla maassa makaavaa ihmistä.
Yksi mellakan väkivallan kohteista on Jyväskylän vuoden 2013 kirjastopuukotuksen uhri. Poliisi ja sittemmin syyttäjä ovat epäilleet uusnatsien tunnistaneen hänet. Vuonna 2013 häntä puukotettiin Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa.
Kaikkiaan pahoinpitelyn uhriksi Jyväskylän Sokoksen ovilla ja sisätiloissa joutui syyttäjän mukaan kolme henkilöä.
Syytetyt ovat pääosin kiistäneet syytteet ja syyttäjän kuvauksen tapahtumista, vaikka yksittäiset henkilöt ovat myöntäneet joitakin osia syytteistä. Esimerkiksi yhden syytetyn puolustus kuvaili kilpien ja lipputangon olleen rekvisiittaa ja koko tilanteen kehittyneen täysin arvaamattomasti.
– Liput ja kilvet ovat olleet ihan normaalia rekvisiittaa, eivät rikoksentekovälineitä, yhden syytetyn puolustus sanoi.
Syyttäjän näkemys poikkeaa tästä täysin.
– Esimerkiksi hammassuojilla varustautuminen kuvaa sitä, että kyllä siinä alun perinkin on väkivaltaan varauduttu.