Syytöksiä lokakampanjasta, somekiehuntaa ja veropolitiikkaa – Finnwatchin #430 miljoonaa -kampanja kuumentaa tunteita, tästä siinä on kyse

Jo marraskuussa käynnistynyt #430miljoonaa-kampanja nostatti viime viikolla suuren rähäkän.

Kansalaisjärjestö Finnwatch tahtoo, että verovälttely pysäytetään Suomessa.

Verovälttely on tavallisesti laillista toimintaa, jolla yritys tai kansalainen pyrkii vähentämään maksamiensa verojen määrää laillisin keinoin. Finnwatchin mukaan verovälttelyn lopettaminen toisi Suomelle vuosittain vähintään 430 miljoonaa euroa verotuloja lisää.

"Erittäin kyseenalaista ja loukkaavaa"

Kampanja nousi kuumaksi kiistanaiheeksi, kun yrittäjyyttä edistävä Keskuskauppakamari kritisoi toimitusjohtajansa Juho Romakkaniemen blogikirjoituksella kampanjaa rajusti.

– On erittäin kyseenalaista ja loukkaavaa, että veronsa lainmukaisesti ja huolella maksavat yritykset ja yrittäjät leimataan perusteetta verovälttelijöiksi, Romakkaniemi kirjoitti.

Seurauksena on ollut etenkin Twitterissä erittäin kiivaana käynyt keskustelu. Mutta mistä syistä?

Kritiikkiä yrittäjien syyllistämisestä

Käsitettä verovälttely on jo itsessään arvosteltu ongelmalliseksi. Sen on pelätty sekoittuvan esimerkiksi veronkiertoon, joka on laitonta.

Finnwatchin kampanjamateriaaleissa on lueteltu kolme keskeistä toimenpidettä, joille on laskettu vaikutusarviot ja joita kampanjalla tavoitellaan.

Listaamattomien yritysten osinkoverotusta halutaan kiristää 288 miljoonan euron edestä, korkomenojen vähennysrajoitusta kiristää 140 miljoonan euron edestä sekä veronkiertoon liittyvien rangaistuksia korottaa kuuden miljoonan euron edestä.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemen mielestä toimenpiteet olisivat verovälttelyn varjolla suoritettavaa yritysverotuksen rajua kiristämistä, joka ei kuitenkaan ehkäisi verovälttelyä.

Hän – kuten useat muutkin sosiaalisen median keskustelijat – ovat kritisoineet kampanjan syyllistävän ja leimaavan syyttömiä suomalaisia yrittäjiä.

Liuta nimekkäitä tukijoita

Paljon keskustelua on käyty myös siitä, ketkä kampanjaa tukevat.

Kampanjasivuston mukaan tukijoihin lukeutuvat useat ammattiliitot ja keskusjärjestöt, mutta myös muun muassa Pelastakaa Lapset sekä Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Arvostelua on kohdistunut siihen, onko järjestöiden tarkoituksenmukaista ottaa osaa kampanjaan, jonka keskeinen teema, veropolitiikka, ei ole järjestöjen toiminnan keskiössä.

Kampanjan tukijaksi on ilmoittautunut esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto, johon kuuluvat maan ylioppilaskunnat, joiden jäsenmaksua maksaa jokainen suomalainen yliopisto-opiskelija – halusi tai ei.

Eräät keskustelijat ilmoittivat lopettaneensa avustuksensa kampanjaa tukeneille hyväntekeväisyysjärjestöille, mikä puolestaan herätti oman vahvan vastareaktionsa.

Kehitysyhteistyöjärjestö World Vision vetäytyi eilen kampanjasta keskittääkseen voimavaransa maailman lasten auttamiseen.

Lue myös: Finnwatchin kiivasta keskustelua herättänyt 430 miljoonaa -kampanja sai uuden käänteen: World Vision vetäytyy – "Suomalaisten yrittäjien syyllistäminen on ollut järkytys"

Onko kampanja onnistunut?

Finnwatchin kampanjaa ei ole kohdistettu yrittäjiin, vaan hallitukseen, toiminnanjohtaja Sonja Finér painottaa MTV Uutisille.

Yrittäjiä ei hänen mukaansa ole syyllistetty, eikä heille ole esitetty minkäälaisia pyyntöjä.

– Tässä on käynnistetty aika voimakas vastakampanja, jossa on esitetty erilaisia väitteitä tästä kampanjasta. Voidaan tietysti kysyä, ovatko nämä väitteet olleet ihan kaikki oikein, Finér sanoo.

Toiminnanjohtaja ei ota suoraan kantaa siihen, onko kampanja ollut onnistunut.

Yhtäältä Finnwatchin näkemykset suomalaisen verojärjestelmän ongelmista ovat saaneet näkyvyyttä, toisaalta keskustelu on ajautunut repiväksi ja nostattanut vastakkainasettelua.

– Ollaan pystytty kuitenkin käymään keskustelua siitä, miten verojärjestelmää tulisi korjata. Sen näen hyvänä asiana, Finér kommentoi.

Lue myös: Ivan Puopolon kolumni: Finnwatchin kampanja naamioi veronkiristykset oikeudenmukaisuudeksi ja kohtasi yrittäjien raivon

288 miljoonaa euroa, mutta mistä?

Kampanjan toimenpidevaatimuksista ykköseksi on lueteltu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusten kiristäminen.

Tarkalleen ottaen kampanjassa haluttaisiin puuttua "tulonmuuntoon".

Tulonmuunnossa yrittäjä, vaikkapa pöytälaatikkoyrityksen perustanut lääkäri tai asianajaja, nostaa yrityksestään rahaa ansiotulojen sijaan osinkoina eli pääomatuloina minimoidakseen maksettavat verot.

Kampanjan materiaaleissa todetaan, että tulonmuuntoon puuttumisella saataisiin valtiolle vuodessa 288 miljoonaa euroa lisätuloja – siis kaksi kolmasosaa koko kampanjan tavoitteesta.

Luku perustuu valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raporttiin vuodelta 2017.

Ministeriön laskelmat koskevat kuitenkin kaikkea listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta, eivät ainoastaan tulonmuuntoa.

Tämä on kerännyt oman osansa kampanjaan kohdistuvasta kritiikistä. Kukaan ei tiedä, mikä osuus 288 miljoonan euron potista on tarkalleen ottaen veronvälttelyksi koettua tulonmuuntoa.

Yritetäänkö osinkoverotusta kiristää nostamalla tikunnokkaan ilmiö, jonka taloudellisesta merkityksestä ei ole tarkkoja laskelmia?

– Tälläisia lukuja ei varmasti ole kenelläkään, sillä tulonmuuntoa ei voida erottaa muista verotuottoarvioista, Finér myöntää.

– Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tutkinut sitä, että tulonmuunto on erittäin yleistä. Yrittäjät vero-optimoivat osinkoja ja palkkatulojaan erittäin aktiivisesti. Ei ole kyse mistään marginaalisesta ilmiöstä, vaan on tiedossa, että se on hyvin yleistä.

Tulonmuunto ei varmasti ole pieni potti, sanoo Finér

Finérin mukaan tulonmuuntoon ei voida puuttua millään muulla tavalla kuin listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristämällä.

Toisaalta tulonmuuntoa ei Finérin mielestä ole edes mahdollista eristää muusta listaamattomien yritysten osingonmaksusta.

Tästä syystä kampanjamateriaaleihin on merkitty "tulonmuuntoon puuttumisen" kustannusvaikutukseksi 288 miljoonaa euroa, vaikka toimenpiteillä tosiasiassa puututtaisiin muuhunkin kuin tulonmuuntoon.

– Tulonmuunto ei ole varmasti vain pieni potti. En ehkä ymmärrä, miksi tämä keskustelu kulminoituu siihen niin paljon, koska haluamme myös muista syistä muuttaa epäoikeudenmukaista osinkoverotusta.

– Mikä intressi on tahoilla, jotka nostavat tämän erilleen ongelmankohdaksi? Se on nimenomaan tulonmuuntoon puuttumista, mutta puuttuu myös muihin kiistattomiin järjestelmän ongelmakohtiin.

Listaamattomien yhtiöiden osinkojen keveää verotusta pidetään suomalaisen verojärjestelmän erikoisuutena, ja sen kiristämisen esittäminen ei ole sinällään uusi idea.

Asiaa ehdotettiin hiljattain esimerkiksi niin sanotun Vihriälän työryhmän – usean arvostetun taloustieteilijän – raportissa, jossa pohdittiin, kuinka Suomi voisi toipua koronakriisistä.

Listaamattomien yritysten osinkoverotus oli viime syksynä esillä hallituksen yritystukityöryhmässä. Tuolloin keskusta ja RKP tekivät HS:n tietojen mukaan selväksi, ettei siihen saa koskea.

"Emme pidä tämäntyyppistä lokakampanjaa asiallisena"

Finnwatchin toiminnanjohtaja suree sitä, ettei viime päivien keskustelu ole hänen nähdäkseen keskittynyt riittävissä määrin veropolitiikan ongelmakohtiin.

Taustalla on hänen mukaansa "esimerkiksi Keskuskauppakamarin" aktiivisuus. 

– On käytetty aivan huomattavasti aikaa kampanjamme erilaiseen parjaamiseen ja salaliittoteorioiden levittämiseen. Emme pidä tämäntyyppistä lokakampanjaa asiallisena.

Romakkaniemen mukaan kyse on ollut normaalista julkisesta keskustelusta.

Finérin mielestä keskustelua on tarkoituksellisesti viety identiteettipolitiikkaan ja siihen, onko kyse yrittäjien syyllistämisestä.

– Olisi voitu keskustella asiasta sen sijaan, että nyt keskustellaan viestinnästä ja siitä, kuka on loukkaantunut, Finér valittelee.

Juttua korjattu 26.5. kello 9.42. Tekstiä muokattu ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevan muotoilun osalta.