Syrjäseutujen talojen arvo laskee, mutta asiantuntija ei kannusta valtiota tukitoimia: "Ongelmiin ei valitettavasti ole löytynyt viisasten kiveä"

Suomi jakautuu yhä vahvemmin kasvaviin kaupunkeihin ja väestöään menettäviin maakuntapitäjiin. 

Tämä näkyy hintojen eriytymisenä pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Asuntomarkkinoita on totuttu vertailemaan toteutuneilla kauppahinnoilla. Uusi Hypon julkistama asuntomarkkinaluokittelu arvioi asuntojen arvonkehitystä myös muilla mittareilla. 

– Eli väestöennuste, koulutusrakenne, nuorten naisten osuus, joka sitten usein tuo uusia lapsia ja vetovoimaa alueelle. Siinä on yhteensä vajaat 20 mittaria, joiden avulla vedetään yhteen, tärkeimmät mittarit liittyvät tyypillisiin asuntomarkkinamittareihin, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Pääkaupunkiseudun lisäksi Turku ja Tampere ympäryskuntineen ovat alueita, joilla asuntojen ja talojen arvon odotetaan nousevan.

Sen sijaan asuntokaupan taantuva alue sijoittuu Keski-Suomen pohjoisosista Etelä-Savon kautta Itä-Lappiin muodostuvan kolmion sisään. Kauppa ei käy, kiinteistöjen arvot laskevat.

Ministerin mukaan ongelmat tiedostettu

Asuntopolitiikasta vastaavan ministerin mukaan ongelma on tiedostettu.

– Yksi ihan konkreettinen asia, jota me ollaan nyt tässä asuntopolitiikassa tuotu esille on se, että varmistetaan se, että ne taloyhtiöt jotka on alueella, jossa väestö vähenee, niiden peruskorjauksen valtiontakausmallin ehtoja parannetaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.) sanoo.

– Lisäksi hallitus on ottanut käyttöön ara-asuntojen esteettömyysavustukset, jotka voivat helpottaa maaseudulla asuvia iäkkäitä muuttamaan taajamiin lähemmäs palveluita. 

Syrjäseutujen omakotitaloilla karu kohtalo

Syrjäseutujen omakotitalojen kohtalo, jotka jämähtävät myyntisivustoille vuosiksi tai joista myyjä ei tule koskaan saamaan omiaan takaisin, on vaikea kysymys, ministeri sanoo. Hänen mukaansa on ollut tapauksia, että talon arvo on alentunut valtavasti.

– Miten tällaisissa tapauksissa pystyttäisiin auttamaan, niin siihen ei valitettavasti sitä viisasten kiveä ole vielä löytynyt, Mikkonen toteaa.

Ei valtion tukea

Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä ei allekirjoita suoraan asuntojen arvon romahdusta maaseutujen ja kaupunkien välillä. Asunnon arvon kehitykseen vaikuttaa esimerkiksi asunnon rakennusvuosi sekä sen jälkeen tehdyt parannukset. Lisäksi hänen mukaansa asuntojen hintojen välillä on aina olemassa eroja kunnan sisällä.

– Tässä mielellään vedetään jakoa maaseutujen ja kaupunkien välille, Kyhälä sanoo.

Kyhälän mukaan asuntojen arvoon on myös vaikutusta, miten kunta on onnistunut luomaan haluttavuutta esimerkiksi palveluilla ja luontoarvoilla. Nämä voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten asuntoja menee kaupaksi.

Helppoa ratkaisua syrjäseutujen arvoa menettäviin omakotitaloihin ei ole. Kyhälä on kuitenkin sitä mieltä, ettei valtion tule puuttua toimintaan.

– Ainakin markkinoiden pitää toimia. On täysin naurettavaa, jos ajatellaan, että puututaan niihin markkinoihin.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei valtion pidä kompensoida niin sanotusti sijoitusriskin realisoitumista, kun asunto menettääkin arvoa.

– Ei missään tapauksessa. Aina kun puututaan jollakin tällaisella sääntelyllä markkinoihin, aiheutetaan kalteva lattia, ja valutaan toiseen suuntaan ja aiheutetaan toinen ongelma. Eli kyllä markkinoiden pitää antaa toimia tässä tapauksessa.

Lue myös: Asutko sinä kunnassa, joka kuuluu asuntomarkkinoilla riskiryhmään? Hypo listasi Suomen parhaat ja huonoimmat paikkakunnat