Taloustilanne pakottaa pienempiin asuntoihin – suuria näkemyseroja hinnoista

– Niin yleensä käy kun hinnat kallistuvat. Matalat korot eivät ole siirtyneet sellaiseen kehitykseen, että asuntokoot kasvaisivat, vaan päin vastoin, joudutaan menemään pienempiin ja pienempiin asuntoihin, vastaa kysymykseen Kauppalehden kehitysjohtaja Pekka Nykänen.

Isompia asuntoja ei kiinteistövälittäjä Mira Kasslinin mukaan tarvitse etsiä kovin kaukaa ydinkeskustasta.

– Näkisin tämän niin, että jos mennään selvästi kalliimmille alueille, joudutaan tinkimään koosta. Hiukkasen kun mennään kehyskuntiin päin, niin saadaan merkittävästi enemmän neliömääriä samalla rahamäärällä, Kasslin Lkv:n toimitusjohtaja, kiinteistövälittäjä Kasslin toteaa.

– Ei ole kuin hetki siitä, kun kaikki lähtivät pois keskustasta ja nyt ollaan tulossa takaisin. Kohta mennään taas pois, ainakin mitä mä muistan viimeiseltä 15 vuodelta, hän jatkaa.

Väljyyttä arvostetaan

Suomalaiset pitävät väljästä asumisesta, mutta POP Pankin johtaja Timo Hulkon mukaan taloustilanne pakottaa asumaan tiiviimmin.

– Markkinat hajautuvat, selvästi silloin kun perhettä kasvatetaan ja on varallisuutta, niin tulee kiinnostusta väljiin asuinneliöihin. Taloustilanne kuitenkin tarkoittaa, että tänä päivänä tyydytään pienempiin asuinneliöihin kuin olisi ideaali. Helsingissä asuinväljyys vähentynyt, mikä on poikkeuksellista, mutta se on talousasia, eivät ihmiset halua asua ahtaasti.

Vaikka lainoja myönnettäisiin paljon, ei se Hulkon mukaan vaikuta rakennushaluihin epävarman taloustilanteen aikana.

– Lainoja kyllä myönnetään, mutta talouden epävarmuus vaikuttaa siihen, että halutaanko ostaa ja rakentaa omakotitaloa. Keskustasta pieni asunto on pienempi riski. 

Kasslinin mukaan kehyskunnissa asuntojen myyntiajat venyvät aiempaa pidemmiksi.

– Näen tätä koko ajan töissä, että jos myyntiaika on normaalisti kaksi kuukautta, niin nyt yhtäkkiä puhutaankin kuudesta kuukaudesta.

Myyjien ja ostajien näkemyksissä asuntojen hinnoista on Kasslinin mukaan isojakin eroja.

– Konsensuksen löytäminen on vaikeaa. Pankkien neuvo, että 15% pitää tinkiä hinnasta, ei helpota. Kuluttaja ei välttämättä ymmärrä, että me yritämme hinnoitella mahdollisimman tarkasti, mutta aina tulee se sama tarina, että pankin täti neuvo tinkimään 10 prosenttia, Kasslin sanoo.

– Viimeksi eilen oli 150 000 euron näkemysero 80 neliön keskusta-asunnosta, vaikka minulla oli mukana faktatietoa. Edelleen on se oletus, että remontin jälkeen hinta vain nouee ja nousee.

Lainakatto kiihdyttänyt hieman myyntiä

Heinäkuussa voimaan astuvan lainakaton uskotaan kiihdyttäneen asuntokauppaa hieman.

– Uskon, että sen alta halutaan tehdä kauppoja, mutta luulen että ne negatiiviset vaikutukset heijastuvat kalliimmille alueille, en usko että pienemmillä paikkakunnilla ja maaseutumaisilla alueilla oma rahoitusosuus muodostuu ongelmaksi.

Korkojan matalaan tasoon ei uskota tulevan muutoksia ainakaan lähiaikoina.

– Suomen taloustilanne, ja euroalueen taloustilanne ovat sellaisia, ettei näy nousuja. Jos korkoshokki tulisi, se heijastuisi hintoihin, mutta sellaista ei nyt ole näköpiirissä, Hulkko sanoo.