Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine. Suomessa 1970-luvulla markkinoille saapunutta ainetta on myyty tuotenimillä Roundup, Rambo ja Keeper. Aine on herättänyt paljon keskustelua viime vuosien aikana, sillä sen on epäilty aiheuttavan syöpää.
Euroopan komissio jatkoi viime kuussa aineen myyntilupaa 18 kuukaudella.
Suomalaiset europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.) ovat tyytyväisiä päätökseen – eivät kuitenkaan sen vuoksi, että ainetta saa vielä myydä, vaan siksi, että alun perin Euroopan komissio ehdotti jatkoluvan pituudeksi 15 vuotta.
Pietikäinen ja Hautala arvioivat, että aineen myynti saattaa päättyä 18 kuukauden jatkoajan jälkeen.
18 kuukauden harkinta-aika
Edellisen kerran glyfosaatti nousi otsikkoihin toukokuussa, kun Hautala, Pietikäinen ja 46 muuta europarlamentaarikkoa ottivat osaa tempaukseen, jossa heidän elimistönsä glyfosaattipitoisuus mitattiin virtsanäytteistä.
Pietikäinen kertoi tuolloin olevansa huolissaan testin tuloksista. Hänen näytteestään mitattiin vesijohtovedelle annetun suositusrajan (0,1 mikrogrammaa) kuusinkertaisesti ylittävä pitoisuus, 0,6 mikrogrammaa litrassa.
– Olen hyvin huolestunut. Ennen kaikkea sen vuoksi, että kyseessä on maailman käytetyin torjunta-aine, jota yleisen, vanhentuneen käsityksen, mukaan pidetään turvallisena. Käytännöllisesti katsoen koko maailman populaatio altistuu sille, halusi tai ei, Pietikäinen kertoi tuolloin MTV Uutisten haastattelussa.
Kasvissyöjillä suurimmat pitoisuudet
Meppien virtsanäytteistä mitattu keskimääräinen pitoisuus oli 1,7 mikrogrammaa litrassa, mikä on 17 kertaa enemmän kuin vesijohtovedelle annettu suositus. Kasvissyöjien näytteissä oli keskimäärin muita suurempia pitoisuuksia.
Tempauksellaan mepit pyrkivät vaikuttamaan Euroopan komission päätökseen glyfosaatin myyntiluvan jatkamisesta. Alun perin komissio oli ehdottanut aineen myynnille 15 vuoden jatkoaikaa.
EU:n jäsenmaat eivät kuitenkaan löytäneet enemmistöä luvan jatkamiseksi, sillä useissa maissa ollaan huolestuttu aineen mahdollisesta syöpävaarallisuudesta.
Kesäkuussa komissio päätti antaa myyntiluvalle 18 kuukauden jatkoajan, jonka aikana Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) tutkii aineen syöpävaarallisuutta ja tekee aineesta luokituspäätöksen.
ECHA:n arvion perusteella harkitaan uudestaan, tullaanko aineen myyntilupaa jatkamaan. Päätös on tehtävä vuoden 2017 loppuun mennessä.
Ristiriitaisia lausuntoja turvallisuudesta
Glyfosaatin turvallisuudesta tehdyt arviot ovat ristiriitaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan aine saattaa aiheuttaa syöpää, toisten mukaan syöpäriski on epätodennäköinen. Hämmennystä aiheuttavat myös väitteet tutkimusten takana olevien ihmisten sidonnaisuuksista torjunta-aineita valmistaviin yhtiöihin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälinen syöpätutkimuskeskus IARC on todennut, että glyfosaatti on mahdollisesti syöpää aiheuttava aine.
EU:n elintarvikevirasto EFSA puolestaan arvioi viime vuoden lopulla, että glyfosaatin ihmisille aiheuttama syöpävaara on epätodennäköinen.
Myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä Maailman terveysjärjestön yhteinen, torjunta-ainejäämiä tutkiva työryhmä JMPR ilmoitti toukokuussa, että ruoka-aineiden glyfosaattijäämät tuskin aiheuttavat terveysriskiä.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on ottanut kantaa JMPR:n lausuntoon ja ilmaissut huolensa kahden työryhmään kuuluvan tutkijan mahdollisista yhteyksistä torjunta-aineita valmistaviin yrityksiin.
"Elintarvikevirasto pimittää tietoa"
EFSA:n kantaa on puolestaan kritisoinut Heidi Hautala, joka on syyttänyt elintarvikevirastoa tietojen pimittämisestä. Hänen mukaansa virasto ei ole kertonut arvion perusteina käytettyjä tutkimuksia tai käyttämiensä asiantuntijoiden sidonnaisuuksia avoimesti.
– Minulla on muutaman kollegan kanssa sisällä vaatimus saada tutustua näihin tieteellisiin tutkimuksiin, joihin komissio on alun perin näkemyksensä tukenut. Käymme nyt kirjeenvaihtoa elintarvikeviraston kanssa siitä, millä edellytyksillä voisimme saada tutkimukset nähtäviksi.
– Jos halutaan luottamusta EU:n viranomaisten toimintaan, yleisön pitää pystyä varmistamaan, että päätökset perustuvat oikeaan, tutkittuun tietoon.
Mepit uskovat käyttökiellon lähenevän
Hautalan mukaan glyfosaatille myönnetty 18 kuukauden jatkoaika on ”erävoitto maatalouden kemikalisoitumiseen kriittisesti suhtautuville”. Hänen mukaansa on mahdollista, että aineen myynnille ei myönnetä lupia enää jatkoajan päätyttyä.
– Uskon, että kaikki kritiikki on vaikuttanut päätökseen poikkeuksellisen paljon. Tämä on tällainen erävoitto. Katsotaan miten asia etenee jatkossa.
– Maanviljelijöiden olisi hyvä varautua siihen, että myyntilupaa ei enää myönnetä. Vaihtoehtoja ja maatalousmenetelmiä kannattaa ryhtyä pohtimaan. Suomessa se tarkoittaa erityisesti sitä, että glyfosaatin tulon myötä vahvasti yleistyneelle suorakylvömenetelmälle tulisi löytää vaihtoehtoja, Hautala sanoo.
Virtsanäytetempauksessa mukana ollut Sirpa Pietikäinen on Hautalaa varmempi glyfosaatin käyttökiellon lähestymisestä.
Hänen mukaansa se, että komission ehdottama 15 vuoden jatkoaika ei saanut kannatusta on merkki siitä, että glyfosaatin myynti tulee loppumaan EU:n alueella lähitulevaisuudessa.
– On täysin mahdotonta nähdä komissiota tuomassa samaa esitystä uudelleen ja jatkamassa myyntiaikaa. Pidän sitä täysin mahdottomana.
EU-komissio kiristi ohjeita
Viime maanantaina EU-komissio kiristi glyfosaatin käyttöön liittyviä ohjeita.
Uusien ehtojen mukaan markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattikin haitallisempi aine.
Samalla komissio ohjeisti, että jäsenvaltioiden tulisi rajoittaa glyfosaatin käyttöä herkiksi luokitelluilla alueilla, kuten urheilukentillä, pohjavesialueilla ja paikoilla, missä yleisö saattaa joutua aineen kanssa kosketuksiin.
– Olisi hyvä, että Suomessakin käytäisiin läpi, missä kaikessa ainetta käytetään. Olisi mielestäni aika rajoittaa sitä ilmeisimmissä käyttötarkoituksissa, kuten kotipuutarhoissa ja yleisillä virkistys- ja viheralueilla. Siihen ei maailma kaatuisi, Heidi Hautala kertoo.
– Roundup-asiassa ei ole kysymys ainoastaan siitä, onko aine syöpävaarallinen vai ei, vaan myös siitä, että sillä on hyvin totaalinen vaikutus maaperän elämään ja mikrobeihin, jotka muodostavat maan elävän ekosysteemin, hän lisää.
