"Syntyi ajatus vaatekaupasta muslimeille" – kaupparekisteri palvelee yhä useammin englanniksi

Helsingissä Arkadiankadulla aloittaville yrittäjille annetaan neuvontaa byrokratian selättämiseksi. Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelutiloissa kuuluu laaja kielten kirjo. Yhä useampi asiakas hoitaa asiansa muilla kuin kotimaisilla kielillä. 

Kahdeksan vuotta sitten Tshetsheniasta Suomeen tullut Hava Muzaeva asioi suomeksi. Hän saa asiakaspalvelusta yrityksen perustamispaperit ja siirtyy täyttämään niitä sivummalle. Bisnesidea liittyy omaan kulttuuriin. 

– Minulle syntyi ajatus perustaa muslimien vaatekauppa. Suomessa on paljon maahanmuuttajia ja musliminaisille voi olla vaikea löytää vaatteita. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää housuja. 

Muzaeva kertoo, että somalialaisille vaatekauppa jo löytyy, mutta välttämättä tarjonta ei miellytä muista kulttuureista tulleita muslimeja. Tuleva kauppias suhtautuu yritystoiminnan aloittamiseen luottavaisesti, koska tuntumaa siitä on jo Tshetshenian ajoilta. 

– Kotimaassa meillä oli perheyritys, joka myi huonekaluja. Luulen, että jokainen ihminen pystyy tekemään tämän, jos hänellä on sellainen toive ja mieli, hän sanoo. 

Palvelua myös venäjäksi tai somaliksi?

Tällä hetkellä PRH tarjoaa palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

– En tiedä, milloin mahdollisesti somalian, venäjän tai viron kieli tulisivat palvelukieliksi, mutta paineita on siihen suuntaan, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Marja Hakkarainen. 

Keskimäärin 20-25 prosenttia asiakkaista puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia. Joinain päivinä jopa joka toista asiakasta palvellaan englanniksi. Määrä ei suoraan heijastele maahanmuuttajataustaisten osuutta yrittäjistä, koska on mahdollista, että he haluavat muita herkemmin selvittää asiansa kasvokkain virkailijan kanssa.

Yritysasioita voi hoitaa myös verkon kautta. Ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu näkyy kuitenkin sielläkin. Noin kuusi prosenttia kaikista käynneistä kohdentuu PRH:n englanninkielisille sivuille ja osuus on noussut tasaisesti viime vuodet. Ruotsinkielisten sivujen osuus käynneistä on hieman päälle neljä prosenttia. 

Hakkarainen myöntää, että kielikysymys tuo painetta virkailijoille. 

– Selkokielen taidon vaatimus on kasvanut. Jos asiakkaan asiaa ei kaikesta huolimatta saada selvitettyä paikan päällä, ohjaamme heitä hankkimaan tulkkiapua. Sitä voi löytyä vaikka omasta perheestä. 

Toisinaan PRH:stä ohjataan ulkomaalaistaustaisia asiakkaita neuvonta-apua tarjoavaan uusyrityskeskukseen, jossa on enemmän resursseja palvella eri kielillä.