Suurin osa suomalaisista olisi valmis vähentämään päästöjään – asiantuntija listaa, mistä voi lähteä liikkeelle

Kyselytutkimus liittyy valtioneuvoston julkaisemaan laajaan selvitykseen pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä. Raportissa selvitetään, miten Suomi voisi saavuttaa päästöjen ja hiilinielujen välillä tasapainon eli hiilineutraaliuden 2030- tai 2040-luvuilla.

Teknologiauskosta huolimatta päästöjen hillitsemiseksi tarvitaan myös tavallisten ihmisten toimia. Tutkimuksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista on valmis muuttamaan kulutustaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:stä listaa keinoja, miten suomalaiset voivat vähentää omia päästöjään.

1. Vähäpäästöisyys liikenteessä

– Pitäisi suosia liikkumisessa vähäpäästöisiä ratkaisuja, eli käytännössä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Jos oma auto on tarpeen, pitäisi suosia vähäpäästöisiä käyttövoimaratkaisuja ja polttoaineita kuten sähköä ja biopolttoaineita.

2. Lämpöpumput ja aurinkoenergia

– Asumisessa tärkeätä on se, miten rakennukset lämmitetään ja kuinka energiatehokkaita rakennukset ovat. Tietysti suurissa kaupungeissa on vaikeata vaikuttaa omaan lämmitysmuotoon. Erityisesti pientaloasumisessa tulevat kyseeseen lämpöpumppuratkaisut ja aurinkojärjestelmät.

Meillä on uusiutuvaa sähköntuotantoa ja ydinvoimaa. Se on päästötöntä, joten kysynnän kasvu ei ole kriittinen tekijä. Sähkölämmityksessäkin olisi hyvä panostaa energiatehokkuuteen. Tässä tullaan lämpöpumppuihin, jotka tarvitsevat rinnalleen sähköä, mutta ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin suora sähkölämmitys.

3. Kotitalouksissa paljon tehtävää

– Panostetaan energiatehokkaisiin laitteisiin ja rajoitetaan laitteiden lukumäärän kasvattamista. Nyt trendi on ollut pikemminkin päinvastoin. Pitää olla monta televisiota ja monta läppäriä. On suuri merkitys sillä, ettei hankita ylen määrin uusia laitteita, jotka kuluttavat sähköä ja valmistuksessa luonnonvaroja.

4. Ruokavaliolla suuri merkitys

– Iso merkitys on ruokavaliolla. Pitäisi suosia kasvispainotteista ruokavaliota, mielellään lähiruokaa.

5. Tavaroiden kuluttamista vähennettävä

– Kaikenlaisten tavaroiden kuluttamista pitäisi vähentää ja panostaa pitkäkestoisiin tuotteisiin pikemminkin kuin ostaa aina uutta ja lisätä tavarapaljoutta.

6. Pakkauksissa kartonki vastaan muovi

– Ensin pitää valita sellaisia materiaaleja, jotka ovat kierrätettäviä. Kiertotalousnäkökulma on hyvin tärkeä. Myös muovipakkauksissa on kierrätettäviä materiaaleja. Lähtökohtana pitää olla, että materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään.

Sitten tulemme vaikeaan kysymykseen, mikä on hiilijalanjäljeltään paras pakkausmateriaali. Toki menemme uusiutuvien materiaalien (muun muassa kartongin) suuntaan, mutta onko se kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto? Se on tapauskohtaista.

7. Tuloerot vaikea kysymys

– On todella tärkeä kysymys, miten pystymme oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti siirtymään vähähiiliseen tai hiilineutraaliin yhteiskuntaan. On totta, että esimerkiksi liikkumisessa sähköautot ovat tällä hetkellä hankintahinnaltaan kalliita. Näköpiirissä kuitenkin on, että hankintahinnat tulevat alaspäin.

Tällä hetkellä varallisuudella on merkitystä sille, kuinka helposti voi investoida uusiin energiatehokkaisiin ja vähäpäästöisiin teknologioihin.