Eurooppalaisessa ympäristövertailussa Suomen vahvuuksia ovat puhdas ilma ja nopea siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin. Sen sijaan luonnonvarojen kulutus henkeä kohden on meillä Euroopan suurinta.
Suomessa hengitetään Euroopan puhtainta ilmaa. Olemme myös onnistuneet hyvin uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Siinä ne onnistumiset sitten ovatkin.
Kulutamme luonnonvaroja henkeä kohden eniten Euroopassa ja kiertotaloudessa olemme huonoja. Materiaalien hyödyntämisaste on Suomessa vain 4,4 prosenttia.
– Olemme hyvin luonnonvaroja kuluttava kansa ja maa ja siinä on yhteisiä, myös EU-alueen haasteita, että miten kiertotalous saadaan toiminnan ja käytännön tasolle, tiivistää Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) pääjohtaja Leena Ylä-Mononen.
Lintujen määrä vähenee
Luontokato eli ihmisen toiminnan aiheuttama lajien ja elinympäristöjen uhanalaistuminen on tosiasia myös Suomessa.
– Suomen luonnon tila heikkenee. Konkreettinen esimerkki siitä on, että meidän pesivien lintuparien määrä on vähentynyt viime vuosina useita prosentteja.
– Myös ihan tavalliset lintulajit, kuten esimerkiksi peippo ja pajulintu, vähenevät, toteaa yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
Erityisen huolissaan asiantuntija on Etelä-Suomen luonnosta.
– Keskittäisin huomion alueelliseen erilaisuuteen. Erityisesti Etelä-Suomessa tilanne on heikko ja luontotyypit enemmän uhattuina, sanoo Juslén.
Hiilinielut romahtaneet monissa maissa
Suomella on vaikeuksia toteuttaa tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.
Suomi ei ole ainoa maa, jolla on ongelmia metsien hiilinielujen heikentymisen osalta.
– Tilanne ei tietenkään ole poliittisesti helppo myöskään EU:n tasolla, mutta tärkeä viesti komissiosta on, että näissä tavoitteissa pysytään ja etsitään keinoja edetä yhdessä, pohtii Ylä-Mononen.
Ilmastoriskeihin varauduttava paremmin
Yhteinen ongelma on myös ilmastonmuutos.
Eurooppa on kaikkien nopeimmin lämpenevä manner ja ilmastonmuutoksen seuraukset kuten helleaallot, maastopalot, kuivuus ja vesipula koettelevat jo monia alueita.
– Kaikkien yhteiskuntien ja kaikkien jäsenvaltioiden, alueiden, kuntien on varauduttava ja satsattava paljon enemmän ilmastoriskeihin varautumiseen.
– Eniten itseäni pelottaa tämä ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja totta kai se vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuden etenevään heikentymiseen, arvioi Ylä-Mononen.