Teknologiayritys Wolt aikoo loppuvuoden aikana palkata noin sata lähettityöntekijää työsuhdemallin kokeilua varten. Keväällä korkein hallinto-oikeus edellytti päätöksessään, että lähettien kuuluisi olla työsuhteissa eikä yrittäjinä.
Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että lähetit ovat alisteisessa asemassa yritykseen eli tässä tapauksessa Wolt-yritykseen.
Oikeus ei kuitenkaan edellytä, että työaikalakia pitäisi lähettien kohdalla noudattaa.
KHO antoi päätöksensä: Ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä
Tämä työaikalinjaus on mahdollistanut Woltille sen, että se on luonut itselleen siedettävän mallin työsuhteisia lähettejä varten.
– Useimmat lähetit haluavat toimia yrittäjinä ja päättää itse milloin, miten, ja minkä verran tekevät töitä. Samalla pieni osa läheteistä olisi mieluummin työsuhteessa. Tällä ratkaisulla vastaamme kumpaakin tarpeeseen, sanoo Joel Järvinen, Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja.
Työsuhdemalli ei todennäköisesti ole lähtökohdiltaan sellainen, jota esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on läheteille tavoitellut.
– Työsuhteisille läheteille maksetaan suoriteperusteisesti eli tehdyistä kuljetuksista, ja he voivat päättää työaikansa Woltin asettamien raamien puitteissa. Heidän keskimääräiset ansionsa ovat noin 14 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia, Wolt tiedottaa.
Aiemmin Wolt on kavahtanut työsuhdemallia, koska perinteiset työsuhteet kävisivät yrityksille yrittäjämallia kalliimmaksi.
Nyt yritys on luonut sellaisen työsuhdemallin, jonka se arvioi olevan itselleen melko kustannusneutraali.
Analyysi: Lähettibisnekselle tuli iso, kustannuksia nostava päätös – maksavatko wolttaajat sen
Työehtosopimus tavoitteena
Työsuhteisilla läheteillä ei siis ole työaikaa, mutta heille maksetaan sairausajan palkka ja vuosilomakorvaus, eläkemaksut sekä työttömyysturva- ja tapaturmavakuutukset.
Wolt tarjoaa työsuhteisille läheteille kuljetuslaukut, pyöräilykypäriä ja heijastinliivejä, muttei itse pyöriä tai autoja. Kulkupelit lähettien on hankittava itse. Työsuhteiset lähetit saavat Woltin mukaan korvauksen omien ajoneuvojen käytöstä.
Yrittäjämallissa lähetit laskuttavat Woltia "keskimäärin 20–21 euroa tunnissa" siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia. Ero työsuhdemallin 14 euroon johtuu siitä, että yrittäjämallissa lähetit vastaavat itse velvoitteistaan ja kustannuksistaan, esimerkiksi yrittäjän eläkemaksusta.
Woltin tavoitteena on myös päästä ammattiliitto PAM:n kanssa työehtosopimukseen, joka koskee lähettejä.
PAM haluaisi työsuhteisiin liittyvän turvan koskevan kaikkia lähettejä.
– Nyt syntyy erikoinen tilanne, jossa samaa työtä tekevät lähetit ovat keskenään täysin erilaisessa asemassa. Pienellä osalla olisi työsuhteen tuoma turva ja suomalaisen työelämän perusoikeudet. Esimerkiksi: alle kahdella prosentilla Wolt-läheteistä olisi jatkossa oikeus palkalliseen sairauslomaan, ja loput sitten sairastavat palkattomasti tai tekevät töitä sairaana, PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa tiedotteessa.
PAM muistuttaa, että työsuhteisilla läheteillä tulee olemaan muun muassa laissa määritelty irtisanomissuoja, suoja palkkioiden yksipuoliselta muuttamiselta sekä oikeus lomakorvaukseen ja sairausajan palkkaan.
Sopimukseen pääseminen työehdoista voi olla haastavaa, koska näkemykset sairausajan palkasta, palkan tasosta ja muista työehdoista voivat olla yhä kaukana toisistaan ammattiliiton ja Woltin välillä. Wolt kertoi tänään tiedotustilaisuudessa hakevansa "kolmannen osapuolen kumppania" sairausajan palkan järjestämiseen.
Ensimmäiseen vaiheen kokeilussa palkataan sata lähettiä työsuhteisiin pääkaupunkiseudulle. Lähettejä on yhteensä tuhansia, joten työsuhteet koskevat jatkossa vain pientä osaa läheteistä.
Woltia suurempi kysymys
Woltin lähetit ovat Suomessa alustatalouden ennakkotapaus ja korkeimman hallinto-oikeuden keväisen päätöksen myötä alustatalouteen haetaan nyt uutta mallia toimia.
Myös rakennus- ja taksialoilla sekä terveydenhuollossa toimii hieman vastaavia alustatalouden yrityksiä, joten Woltin ratkaisuja seurataan todennäköisesti tarkasti muuallakin.
Suomeen laaditaan lisäksi ensi vuonna uutta alustataloutta koskevaa lainsäädäntöä, koska EU-direktiivi sitä vaatii. Lainsäädännön toivotaan selkiyttävän pelisääntöjä.
Jo pelkästään lähetteinä toimii Suomessa noin 10 000 ihmistä ja Wolt kertoo, että heille on jonossa jopa 20 000 henkeä, jotka haluavat läheteiksi.
Alustatalous on Suomessa jo suuri työllistäjä, mutta pelisäännöt sen ympärillä ovat vielä monilta osin epäselviä.
Juttua päivitetty kello 12.18. Juttuun lisätty ammattiliitto PAM:n kommentit.