Teknologiayritys Wolt aikoo loppuvuoden aikana palkata noin sata lähettityöntekijää työsuhdemallin kokeilua varten. Keväällä korkein hallinto-oikeus edellytti päätöksessään, että lähettien kuuluisi olla työsuhteissa eikä yrittäjinä.
Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että lähetit ovat alisteisessa asemassa yritykseen eli tässä tapauksessa Wolt-yritykseen.
Oikeus ei kuitenkaan edellytä, että työaikalakia pitäisi lähettien kohdalla noudattaa.
KHO antoi päätöksensä: Ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä
Tämä työaikalinjaus on mahdollistanut Woltille sen, että se on luonut itselleen siedettävän mallin työsuhteisia lähettejä varten.
– Useimmat lähetit haluavat toimia yrittäjinä ja päättää itse milloin, miten, ja minkä verran tekevät töitä. Samalla pieni osa läheteistä olisi mieluummin työsuhteessa. Tällä ratkaisulla vastaamme kumpaakin tarpeeseen, sanoo Joel Järvinen, Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja.
Työsuhdemalli ei todennäköisesti ole lähtökohdiltaan sellainen, jota esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on läheteille tavoitellut.
– Työsuhteisille läheteille maksetaan suoriteperusteisesti eli tehdyistä kuljetuksista, ja he voivat päättää työaikansa Woltin asettamien raamien puitteissa. Heidän keskimääräiset ansionsa ovat noin 14 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he tekevät kuljetuksia, Wolt tiedottaa.
Aiemmin Wolt on kavahtanut työsuhdemallia, koska perinteiset työsuhteet kävisivät yrityksille yrittäjämallia kalliimmaksi.
Nyt yritys on luonut sellaisen työsuhdemallin, jonka se arvioi olevan itselleen melko kustannusneutraali.

