Korkein hallinto-oikeus linjasi tänään, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Päätöksen myötä lähettien työehdot todennäköisesti paranevat. Samalla alustatalouden yrityksille tulee lisää kustannuksia, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Ruokalähettien on oltava työsuhteessa olevia työntekijöitä Suomessa. Niin sanottu kevytyrittäjyys ei käy.
Näin linjaa korkein hallinto-oikeus, koska lähetit ovat alisteisessa asemassa työllistävään yritykseen (tässä tapauksessa Wolt) nähden.
Oikeus linjasi samalla, ettei työaikalakia tarvitse kuitenkaan soveltaa, koska lähetit voivat itse päättää työajoistaan eli heillä on ”työaika-autonomia”.
Wolt-yritys tiedotti ripeästi tänään, että sen tarvitsee ajan kanssa perehtyä KHO:n päätökseen. Sulateltavaa varmasti riittää, sillä ruokalähettibisnes sai jonkinmoisen iskun vasten kasvoja.
Läheteille tuleva työsuhdepakko tarkoittaa näillä näkymin parempia työehtoja, mutta Woltille ja sen kilpailijayrityksille kustannukset nousevat Suomessa.
Yrityksille tulee velvoitteet muun muassa vakuutus- ja eläkemaksuista sekä työterveyshuollosta. Myös vuosilomalakia olisi noudatettava.
Kalliimmat lähetit voivat tarkoittaa kalliimpia hintoja kuluttajille tai esimerkiksi lähettien määrän suurta vähenemistä.
Onko wolttaaja valmis maksamaan suuremman hinnan kuljetuksesta?
Työaikalaista Woltin, Foodoran ja muiden alustatalouden pioneerien ei tarvitse edelleenkään välittää ja se on voitto yrityksille. Työvuoroja ei edelleenkään tarvitse laatia tai huolehtia ylityökorvauksista tai vuorolisistä. Joustava työnteko on mahdollista jatkossakin.
KHO:n päätös johtaa kuitenkin siihen, että jonkinlaisia muutoksia kiisteltyyn lähettibisnekseen on tulossa. Toistaiseksi on vaikea arvioida, ketkä lopulta voittavat tai häviävät: kuluttajat, yritykset vai lähetit?
Pitkä prosessi takana
Suomessa sekä monessa muussakin maassa on jo vuosikausia väännetty siitä, miten ruokalähettien työsuhteet määritellään. Ovatko he työsuhteessa vai niin sanotusti kevytyrittäjiä?
Määrittelyongelma on olemassa muillakin aloilla. Muun muassa rakennusalalla ovat työsuojeluviranomaiset tavanneet kevytyrittäjiä erilaisissa olosuhteissa.
Viranomaiset ovat halunneet saada alustatalouteen ennakkotapauksen, koska lainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muutoksen perässä.
Alustatalous on luonut työpaikkoja, mutta uudenlaisen työn juridinen määrittely ja reiluuden arviointi on ollut vaikeata.
Tähän päivään asti ruokalähettien osalta vaaka oli kallistunut kevytyrittäjyyteen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti reilu vuosi sitten, että Woltin ruokalähettien työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä.
Perusteena oli se, ettei Wolt käytä lähetteihin työnjohto- ja valvontaoikeutta ja lähetit tekevät työtä vapaasti, omien aikataulujen mukaan.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) haki ja sai korkeimmalta hallinto-oikeudelta valitusluvan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen.
Avin työsuojelun vastuualue oli aiemmin tulkinnut, että ruokalähettien pitäisi olla työsuhteessa.
Nyt on saatu lopullinen oikeuden päätös ja yritysten on muutettava käytäntöjään.