Korkein hallinto-oikeus linjasi tänään, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Päätöksen myötä lähettien työehdot todennäköisesti paranevat. Samalla alustatalouden yrityksille tulee lisää kustannuksia, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Ruokalähettien on oltava työsuhteessa olevia työntekijöitä Suomessa. Niin sanottu kevytyrittäjyys ei käy.
Näin linjaa korkein hallinto-oikeus, koska lähetit ovat alisteisessa asemassa työllistävään yritykseen (tässä tapauksessa Wolt) nähden.
Oikeus linjasi samalla, ettei työaikalakia tarvitse kuitenkaan soveltaa, koska lähetit voivat itse päättää työajoistaan eli heillä on ”työaika-autonomia”.
Wolt-yritys tiedotti ripeästi tänään, että sen tarvitsee ajan kanssa perehtyä KHO:n päätökseen. Sulateltavaa varmasti riittää, sillä ruokalähettibisnes sai jonkinmoisen iskun vasten kasvoja.
Läheteille tuleva työsuhdepakko tarkoittaa näillä näkymin parempia työehtoja, mutta Woltille ja sen kilpailijayrityksille kustannukset nousevat Suomessa.
Yrityksille tulee velvoitteet muun muassa vakuutus- ja eläkemaksuista sekä työterveyshuollosta. Myös vuosilomalakia olisi noudatettava.
Kalliimmat lähetit voivat tarkoittaa kalliimpia hintoja kuluttajille tai esimerkiksi lähettien määrän suurta vähenemistä.