Suojelupoliisi ei myönnä niin sanottua Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön.
Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset, se katsoo.
– Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus suojelupoliisiin säilyy.
Dosentti ei valita päätöksestä
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Kimmo Elo ei aio valittaa supon tämänpäiväisestä päätöksestä, jossa ei luovutettu niin sanottua Tiitisen listaa tai Rosenholz-aineistoa tutkimuskäyttöön.
Supon kielteinen päätös ei muuta Elon mukaan hänen tutkimussuunnitelmiaan. Elo on jo pitkään perehtynyt Itämeren alueella kylmän sodan aikana tapahtuneeseen tiedustelutoimintaan. Erityiskohteena on Itä-Saksan ulkomaantiedustelu.
Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.
Tutkimuslupaa voinut hakea vuodesta 2015
Tiitisen listaksi kutsutaan suojelupoliisin vuonna 1990 haltuunsa saamaa listaa 18 suomalaisesta, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.
Listan on vuodesta 2015 alkaen voinut saada tietyin ehdoin tutkimuskäyttöön. Suposta kerrottiin viime joulukuussa Uutissuomalaiselle, että yksikään tutkija ei ollut siihen mennessä pyytänyt saada Tiitisen listaa nähtäväkseen tutkimusta varten.
Lista on saanut nimensä suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan. Se tulee yleisöjulkiseksi 2050.