Turun yliopiston työelämäprofessorin Anders Blomin mielestä Suomessa pitäisi olla selvempi yhteisymmärrys siitä, mitä tarkoitetaan edunvalvonnalla ja lobbaamisella.
– Tarvitsemme edunvalvontaa ja lobbaamista tarkentavaa lainsäädäntöä, Blom sanoi STT:lle perjantaina.
Alkaneet hallitusneuvottelut ovat nostaneet asian jälleen pinnalle. Blom omaa pitkän edunvalvonta- ja lobbaritaustan ja hänestä on puhuttu "superlobbarinakin". Blomin lobbausmaineessa yksi keskeinen palikka ovat vuoden 2007 hallitusneuvottelut, joiden yhteydessä hän lobbasi helpotusta yritysten sukupolvenvaihdosten verokohteluun.
Blom toivoo lakisääteistä avoimuusrekisteriä
Viime vaalikauden lopulla esitettiin, että Suomeen tulisi alkavalla hallituskaudella perustaa lakisääteinen avoimuusrekisteri, johon kirjataan lobbausta harjoittavat organisaatiot ja henkilöt.
Eduskunnan silloisen puhemiehen Paula Risikon (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä teki asiasta yksimielisen esityksen. Työryhmä halusi, että rekisterin luominen kirjataan seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Blom toivoo, että tällainen avoimuusrekisteri toteutuisi. Hän toivoo, että rekisterin perustamisen yhteydessä sovitaan hyvästä edunvalvontatavasta.
"Nykytilanne tekee hankalaksi rehellisten edunvalvojien toiminnan"
Viime vuonna väitellyt Blom tutki väitöskirjatyössään suomalaisen liike-elämän poliittista edunvalvontaa ja vaikuttamista tulopolitiikan syntymisen jälkeen.
Silloin Blom totesi, että eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista.
Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hänen mukaansa hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi.
Nyt alkaneisiin hallitusneuvotteluihin puolueet ovat valinneet edustajikseen neuvottelijoita esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä ja konsulttitoimistoista. Blomin mukaan on eri asia neuvotella ja pyrkiä vaikuttamaan. Hänen mukaansa asia on merkille pantava.
– Ei ole synti pyrkiä vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja tarjota asiantuntemusta, mutta on epäeettistä väittää, ettei vaikuta oman taustayhteisönsä tai asiakkaansa puolesta, Blom sanoo.
Blom sanoo, ettei halua arvostella ketään. Hänen mukaansa kyse on yleisestä vaikutelmasta, mikä syntyy puuttuvasta yhteisymmärryksestä siitä, mitä edunvalvonnalla ja lobbaamisella tarkoitetaan.
– Haluan kohdistaa kritiikin meidän sääntelyn puuttumiseen. Sen puuttuminen tekee hankalaksi edunvalvojien toiminnan, koska sen legitimiteettiä voi arvostella.