Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kannattaa lobbarirekisterin perustamista Suomeen. Yhdessäkään Pohjoismaassa sellaista ei vielä ole.
Vehviläinen vastaanotti tänään Itä-Suomen yliopistossa laaditun selvityksen, jossa tarkasteltiin lobbarirekisterin kansainvälisiä esimerkkejä.
– Ajattelen, että Suomi on hallinnoltaan avoin edistyksellinen maa. Viime vuosina on käynnistynyt myös kansainvälisesti keskustelu siitä, että pitäisi olla tarkempaa selkoa siitä, ketkä vaikuttaa päätöksentekijöihin ja minkälaisilla tavoilla, Vehviläinen sanoo.
Lobbarirekisterin tavoite on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen, kansalaisten luottamuksen vahvistaminen päätöksentekoon ja epäasiallisen vaikuttamisen torjunta.
– Lobbarirekisteri tuo ajatukset pois kabineteista tai siitä, että vaikutettaisiin siellä piilossa, Vehviläinen sanoo.
Lobbarirekisterissä on kyse julkisesta yleensä verkkosivuille perustettavasta tietokannasta, johon edunvalvojat eli lobbarit itse toimittavat tietoa lobbaustoiminnastaan. Käytännössä rekisteriin kerätään tietoa siitä, kuka lobbaa ja ketä ja mitä lobbaaminen koskee.
– Monessa maassa lobbarit itse ovat kannattaneet rekisterin perustamista. Rekisteröimällä lobbarit voivat viestittää, että he voivat osaltaan taata avoimen hallinnon toteutumisen, kertoo selvityksen toinen laatija, apulaisprofessori Emilia Korkea-aho.
Euroopassa on tällä hetkellä kahdeksan lobbarirekisteriä, lisäksi Belgiassa on tehty myönteinen päätös rekisterin perustamisesta. Korkea-ahon mukaan yhdessäkään Pohjoismaissa ei ole lobbarirekisteriä, mutta keskustelua sen tarpeellisuudesta on käyty Tanskassa, Ruotsissa ja viimeksi Norjassa.
– Päivälehti Dagbladetissa julkaistussa artikkelissa mainittiin, että muissa Pohjoismaissa ei ole rekisteriä, mutta nyt Norjalla olisi ”oiva mahdollisuus” edetä asiassa ja olla hyvänä esimerkkinä muille Pohjoismaille.
– Tässä onkin ainekset eräänlaiselle FinnKampenille, kuka ehtii ensin, Korkea-aho sanoo.