Suosituista ruokatuotteista ei kohta saa tehdä halvempia "private label" kopioita ilman lupaa – elintarvikemarkkinalaki yrittää turvata paremmin myös viljelijöiden asemaa

Hallitus päätti torstaina esittää elintarvikemarkkinalain uudistamista. Muutoksen on tarkoitus poistaa epätervettä kaupankäyntiä ja turvata erityisesti viljelijöiden asemaa.

Lakiehdotus kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.

Liikesalaisuuksien laittomaan käyttöön liittyy se, että suosituista ruokatuotteista ei voida teettää halvempia kopioita ilman lupaa.

Ilmiö liittyy erityisesti kauppaketjujen omiin tuotemerkkeihin, jotka tarjoavat usein suosituista brändituotteista omia versioitaan usein halvempaan hintaan. Englanniksi puhutaan private label -tuotteista.

Suomessa näitä tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Keskon Pirkka-tuotteet ja S-Ryhmän Rainbow-tuotteet.

– Reseptiikan ja brändituotteiden kopiointia on tapahtunut. Se ei ole täysin reilua. Jatkossa on edelleenkin mahdollista tuottaa private label -tuotteita, mutta nyt joudutaan sopimaan sen brändin kehittäjän kanssa niistä ehdoista, joilla private label -tuote voidaan tehdä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.

Lakimuutoksen taustalla on EU:n kauppatapadirektiivi, joka vaatii yksityiskohtaisempaa sääntelyä elintarvikemarkkinoille.

Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta.

– Lain yksi keskeisin tavoite onkin vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.  Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistamme myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä, Leppä sanoo.

Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka pystyy jatkossa paremmin puuttumaan epäkohtiin.

– Valtuutetun laajentuvilla toimivaltuuksilla ja olennaisesti vahvistuvalla seuraamusjärjestelmällä voidaan myös nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen ilmenemiseen, toteaa elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.

Sovelletaan kun ostaja suurempi kuin myyjä

Lain kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.

Esitystä valmistelleessa työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Nykyinen elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa vuoden 2019 alusta.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja