Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Reino- ja Aino-tossuja valmistaneen PK Kappi Oy:n konkurssin taustalla oli poikkeuksellisen suuria jännitteitä Keskon kanssa.
PK Kapin toimitusjohtaja Arto Huhtinen kertoi HS:lle, että Kesko päätti pitkien selvitysten jälkeen olla tekemättä sopimusta kenkien yksinmyyntioikeudesta, mutta kehotti silti Huhtista olemaan myymättä Reinoja muualle, jotta Kesko saisi suuret varastonsa purettua.
Keskolla huomattiin Reinojen olleen myynnissä S-ryhmän Prismoissa, ja Huhtisen mukaan Kesko dumppasi kengät markkinoille alihintaan. Valmistajan myynti romahti, ja maaliskuussa 2019 PK Kappi hakeutui konkurssiin.
Tapaus on herättänyt jälleen keskustelua kaupan jättien vallasta Suomessa.
Tutkimusjohtaja: "Tuottajilla on heikompi asema kuin kaupan jäteillä"
Maaseudun Tulevaisuuden kysely kertoi viime vuonna, että ainakin elintarvikkeiden osalta valta kuuluu kaupalle. Selvityksen perusteella 97 prosenttia vastanneista elintarviketeollisuuden yrityksistä piti kaupan asemaa liian vahvana.
Suurin osa vastaajista piti hinnoittelukäytäntöjä epäreiluina, eikä elintarviketeollisuudelle jäänyt neuvotteluvaraa.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Kyösti Arovuoren mukaan on tunnistettu tosiasia, että kaupan jäteillä on Suomessa runsaasti valtaa.
– On eri asia, käytetäänkö markkina-asemaa väärin, Arovuori huomauttaa.
– Markkinarakenne antaa siihen kyllä mahdollisuuden. Rakenne luo sen, että tuottajilla on heikompi asema kuin kaupan jäteillä.
Arovuoren mukaan Reino-tapauksen uutisoitu kommunikointi Keskon ja PK Kapin välillä vaikuttaa toiminnalta, josta pitäisi päästä eroon.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että sovitaan jonkin noudattamisesta mitä ei kirjata paperille.
– Se on vastakohta dokumentoidulle läpinäkyvyydelle, jossa neuvottelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja toista kunnioitetaan.