Mainos

Kaupan jättien suuri valta näkyy Reino-tossuyhtiön konkurssissa – "Hyvä esimerkki siitä, että sovitaan jonkin noudattamisesta, mitä ei kirjata paperille"

2:14
Video joulukuulta: Kaupan osuus ruoan hinnasta on pienentynyt.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Reino- ja Aino-tossuja valmistaneen PK Kappi Oy:n konkurssin taustalla oli poikkeuksellisen suuria jännitteitä Keskon kanssa.

PK Kapin toimitusjohtaja Arto Huhtinen kertoi HS:lle, että Kesko päätti pitkien selvitysten jälkeen olla tekemättä sopimusta kenkien yksinmyyntioikeudesta, mutta kehotti silti Huhtista olemaan myymättä Reinoja muualle, jotta Kesko saisi suuret varastonsa purettua.

Keskolla huomattiin Reinojen olleen myynnissä S-ryhmän Prismoissa, ja Huhtisen mukaan Kesko dumppasi kengät markkinoille alihintaan. Valmistajan myynti romahti, ja maaliskuussa 2019 PK Kappi hakeutui konkurssiin.

Tapaus on herättänyt jälleen keskustelua kaupan jättien vallasta Suomessa.

Tutkimusjohtaja: "Tuottajilla on heikompi asema kuin kaupan jäteillä"

Maaseudun Tulevaisuuden kysely kertoi viime vuonna, että ainakin elintarvikkeiden osalta valta kuuluu kaupalle. Selvityksen perusteella 97 prosenttia vastanneista elintarviketeollisuuden yrityksistä piti kaupan asemaa liian vahvana.

Suurin osa vastaajista piti hinnoittelukäytäntöjä epäreiluina, eikä elintarviketeollisuudelle jäänyt neuvotteluvaraa.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Kyösti Arovuoren mukaan on tunnistettu tosiasia, että kaupan jäteillä on Suomessa runsaasti valtaa.

– On eri asia, käytetäänkö markkina-asemaa väärin, Arovuori huomauttaa.

– Markkinarakenne antaa siihen kyllä mahdollisuuden. Rakenne luo sen, että tuottajilla on heikompi asema kuin kaupan jäteillä.

Arovuoren mukaan Reino-tapauksen uutisoitu kommunikointi Keskon ja PK Kapin välillä vaikuttaa toiminnalta, josta pitäisi päästä eroon.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että sovitaan jonkin noudattamisesta mitä ei kirjata paperille.

– Se on vastakohta dokumentoidulle läpinäkyvyydelle, jossa neuvottelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja toista kunnioitetaan.

Arovuori painottaa esimerkiksi hintatietojen avoimuutta, joka helpottaisi ilmiön tutkimista ja seurantaa.

Vallankäytön tutkiminen usein hankalaa

Aalto-yliopiston professori Arto Lindblom arvioi Kauppalehdelle, että valta-asetelmat riippuvat paljon tuoteryhmästä. Erikoiskaupassa, kuten vaatteissa ja kengissä, tuottajalla on usein enemmän valtaa.

– Päivittäistavarakaupassa epäsymmetria näkyy selkeämmin, tuottajilla ei juuri ole vaihtoehtoisia kanavia, Lindblom arvioi.

Lindblom uskoo, että useimmiten kauppaa käydään erilaisista valta-asetelmista huolimatta reiluin ehdoin.

Vallankäytön ja sopimisen tutkiminen on kuitenkin hankalaa, sillä kyse on usein liikesalaisuuksista.

Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta sanoo, että on mahdotonta arvioida Reino-tapausta oikeudellisesta näkökulmasta tuntematta tapauksen yksityiskohtia tarkemmin.

Asiaa hankaloittaa se, että kaupalliset sopimukset ovat liikesalaisuuksia. Sopimukset voivat myös olla Suomen lain mukaan kirjallisia tai suullisia.

Kuoppamäki muistuttaa, että on jo olemassa runsaasti sääntelyä, jolla pyritään puuttumaan ostovoiman väärinkäytöksiin.

Tällainen on esimerkiksi kilpailulain vuonna 2014 voimaan tullut pykälä, jonka mukaan Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla määräävä markkina-asema on elinkeinonharjoittajalla, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia.

Keskon ja S-ryhmän yhteenlaskettu osuus päivittäistavarakaupasta on yli 80 prosenttia.

Tämän vuoden alusta voimaan tuli elintarvikemarkkinalaki, jonka tavoite on suojella elintarviketuottajia kohtuuttomilta ehdoilta, toisin sanoen vahvistaa niitä suhteessa kaupan jätteihin.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja