Lääketieteen Nobel-voittaja julkistettiin – vedonlyöjien ennakkosuosikkia ei palkittu

Palkittavat selvittivät, mikä laittaa liikkeelle hermoimpulssit, joiden kautta ihmiset havaitsevat lämpötilaa ja painetta.

Lue myös: Lääketieteen Nobel lämpö- ja kosketusreseptoreiden tutkijoille – uraauurtavaa tutkimusta aistien ja ympäristön suhteesta

Fysiikan ja kemian palkinnon saaja julkistetaan tiistaina ja keskiviikkona ja kirjallisuus torstaina. Perjantaina vuorossa on Nobelin rauhanpalkinnon ja viikon päästä maanantaina taloustieteen palkinnon saajan julkistaminen.

Koronarokotteen kehittäjät ennakkosuosikkeja

Koronarokotteissa ensimmäistä kertaa hyödynnettävän mrna-teknologian kehittäjät olivat ennakkosuosikkeja Nobelin tiedepalkinnon saajiksi. Nobelin tiedepalkintojen, kirjallisuuspalkinnon sekä rauhanpalkinnon saajat julkistetaan tällä viikolla.

Suomessa käytössä olevista rokotteista mrna-teknologiaan perustuvat Biontech-Pfizerin ja Modernan koronarokotteet.

Ensimmäisenä myyntiluvan EU:ssa ja sai Biontech-Pfizerin koronarokote. Suomessa ensimmäiset koronarokotteet annettiin viime vuoden joulukuussa Biontech-Pfizerin -rokotteella.

Lue lisää: Nobel-palkintoviikko alkaa ja saajat julkistetaan: Voittaako vankeusrangaistustaan kärsivä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi rauhanpalkinnon?

Mrna-rokote sisältää valmistusohjeen solulle

Biontech-Pfizerin koronarokotteen kehittäjiin kuuluvat muun muassa lääkeyhtiö Biontechin toimitusjohtaja Uğur Şahin, 55 sekä hänen vaimonsa Özlem Türeci, 53.

Lue lisää: Koronarokotteen kehittäjäpariskunta kuuluu Saksan rikkaimpiin – tällainen turkkilaissyntyinen kaksikko on

Modernan rokotteen taustalla on lääkeyhtiö Moderna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan mrna-teknologia keksittiin jo 1990-luvulla. Tuolloin kehitetyt rokoteaihiot eivät kuitenkaan olleet riittävän tehokkaita.

AIemmat viruspandemiat sekä Afrikan ebolaepidemia vauhdittivat mRNA-teknologian kehittämistä. Koronarokotteet ovat ensimmäisiä rokotteita, joissa mrna-teknologiaa on hyödynnetty. 

Mrna-teknologiaan perustuvissa koronarokotteissa käytetään lähetti-RNA:ta eli ribonukleiinihappoa, jonka sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.

Lähetti-RNA sisältää covid-19 -koronaviruksen pintaproteiinin koodin. Lisäksi rokotteessa on vettä, suoloja, sokeria ja rasvoja.

Lue lisää: Lääketieteellinen ihme vai onnistumisten suma? – nämä kolme seikkaa mahdollistivat koronarokotteen nopean valmistumisen

Lue lisää: Ensimmäiset koronavirusrokotteet saapuivat Suomeen – tämä ensimmäisestä erästä tiedetään

Lue lisää: Suomen ensimmäiset koronarokotukset on annettu kolmelle HUS:n työntekijälle

Lue lisää: Pfizerin koronarokotetestissä uskomattomia tuloksia: Jopa 90 prosenttia testatuista sai apua rokotteesta

Lue lisää: Lupaavassa koronarokotteessa erityinen piirre: Säilytettävä 70 asteen pakkasessa – vaatii poikkeusjärjestelyjä

Lue lisää: EU ostaa 300 miljoonaa lisäannosta Biontechin ja Pfizerin koronarokotteesta

Lue lisää: Rokoteprofessorilta suora arvio: Jos uusi rokote toimii toivotusti, elämä saattaa olla normaalia ensi vuoden lopulla