Viimeisenä 11. lokakuuta on vuorossa taloustieteen palkinto, joka ei sisältynyt Alfred Nobelin alkuperäiseen testamenttiin vaan perustettiin myöhemmin.
Suurin kansainvälinen huomio kohdistuu perjantaina Oslossa julkistettavaa rauhanpalkintoon.
Vedonlyöntisivustojen kärjessä palkinnon saajaksi on keikkunut koronapandemian aikana paljon näkyvyyttä saanut Maailman terveysjärjestö WHO.
WHO on tosin ollut ennakkoarvailuissa korkealla myös aiemmin.
Lisäksi rauhanpalkinto WHO:lle olisi jo toinen YK-perheeseen tuleva huomionosoitus peräjälkeen: viime vuonna palkinnon sai Maailman ruokaohjelma WFP.
Nobel-palkintojen saajat julkistetaan tulevan viikon aikana.SPA | Swedish Press Agency
Venäjän Navalnyi myös mukana veikkailuissa
Muita vahvoja ehdokkailta rauhanpalkintoveikkailuissa ovat olleen muun muassa Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan hallintoa rauhanomaisesti vastustava demokraattinen oppositio.
Sen puolesta palkinnon ilmeinen vastaanottaja olisi opposition kansainvälinen keulakuva, maanpaossa nykyisin elävä Svjatlana Tsihanouskaja.
Oslossa toimivan rauhantutkimusinstituutti Prion johtaja Henrik Urdal toteaa perinteisessä suosikkilistauksessaan, että Tsihanouskajan rinnalla olisi mahdollista palkita myös kaksi muuta valkovenäläistä naista ja näkyvää oppositioaktivistia: Veranika Tsapkala ja Maryja Kalesnikava.
Niin vedonlyöntisivuilla kuin Urdalin listalla ovat korkealla myös toimittajien ja vapaan tiedonvälityksen asemaa puolustavat kansainväliset järjestöt, kuten esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja tai CPJ-järjestö (Committee to Protect Journalists).
Venäjää tuskin miellyttäisi, jos Norjan Nobel-komitean valinta osuisi vedonlyöntisivujen vahvana ehdokkaana pitämään vangittuun oppositiovaikuttajaan Aleksei Navalnyihin.
Paljon huomiota eri puolilla maailmaa saaneet tuhotulvat, helleaallot ja maastopalot saattaisivat puoltaa palkinnon antamista ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle.
Tässä yhteydessä mainintoja ovat saaneet niin ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuin YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC).
Norjan Nobel-komitea valitsee palkittavan tänä vuonna 329 ehdokkaan joukosta, jossa vajaa kolmasosa on järjestöjä. Ehdotukset on pitänyt jättää helmikuun alkuun mennessä.
Komitea pitää ehdokkaiden nimet tiukasti salassa 50 vuoden ajan, mutta ehdotuksia tehneet voivat halutessaan julkistaa oman suosikkinsa.
Tiedepalkintojen puolella vahvana ajankohtaiseen pandemiaan kytkeytyvänä suosikkina pidetään lääketieteen – tai ehkä kemian – palkintoa mrna-teknologian kehittäjille.
Tähän teknologiaan perustuvat Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan koronarokotteet.
– Olisi virhe, jos palkintoa ei annettaisi mrna-rokoteteknologialle, toteaa ruotsalainen tiedetoimittaja Ulrika Björksten AFP:lle.
1:06Ilmastonmuutos on ollut Suomessa näkyvästi esillä viime päivinä: Helsingin keskustassa hirvittävä meteli – näin Elokapinan mielenosoittajat saivat tööttejään hakanneet autoilijat hämilleen
Palkintoseremoniaa ei ainakaan Tukholmassa
Koronapandemian takia tieteiden ja kirjallisuuden tuoreet nobelistit saavat viime vuoden tapaan tänäkin vuonna tyytyä ottamaan mitalinsa ja diplominsa vastaan kotimaissaan Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10. joulukuuta.
Suuret Nobel-juhlaillalliset Tukholman kaupungintalolla jäävät myös pitämättä.
Oslon rauhanpalkintoseremonian järjestämisen tavasta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
Vuodesta 1901 jaettuja Nobel-palkintoja seuraa maineen ja kunnian lisäksi myös rahasumma, jonka suuruus on tänä vuonna 10 miljoonaa Ruotsin kruunua eli hiukan alle miljoona euroa palkintoa kohden.
Etenkin luonnontieteissä ja taloustieteessä palkinto ja rahasumma jakautuu hyvin usein useamman palkittavan kesken.
