Puolustusministeri Häkkänen: "Ydinaseisiin liittyvää osaamista ja tutkimusta pitää lisätä Suomessakin"

Eilen Helsingissä alkoi jokavuotiset suurlähettiläspäivät. Suurlähettiläät kuulevat muun muassa Tasavallan presidentin ja uuden hallituksen keskeisten ministerien puheita, ja tapaavat liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lue myös: Suomen suurlähettiläät kokoontuvat Niinistön johdolla dramaattisessa maailmantilanteessa – tästä on kyse

Suurlähettiläspäivillä koolla ovat Suomen lähes 90 edustuston päälliköt eri puolilta maailmaa, jotka ovat palanneet kotimaahansa hetkeksi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen on pitänyt tilaisuudessa oman puheensa, ja nyt menossa on Häkkäsen tiedotustilaisuus, jota seurataan tässä artikkelissa.

– Kansallista omaa edunvalvontaa täytyy tehdä, maailma muuttuu. Meillä pitää olla kotimaassa vahvaa kansainvälisen turvallisuuspolitiikan osaamista ja koulutusta, Häkkänen sanoo. 

Häkkäsen mukaan on myös välttämätöntä, että Suomesta on tarvittaessa mahdollista lähettää edustajia Naton ylikansallisiin virkoihin.

– Ydinaseisiin liittyvää osaamista ja tutkimusta pitää lisätä, se on niin keskeinen osa puolustusliiton toimintaan.

Häkkänen myös painottaa, että vaikka Naton ja EU:n välistä puolustusyhteistyötä jatkuvasti kehitetään, on välttämätöntä turvata ensisijaisesti oman maan puolustus.

– Haluamme olla solidaarisia, mutta meidän ensisijainen tehtävämme Naton jäsenmaana on pitää huolta siitä 1300 kilometristä omaa rajaa, sen takia tarvitsemme omat vahvat puolustusvoimat.

Pohjoismaista yhteistyötä

Antti Häkkäsen mukaan yhteinen pohjoismainen puolustuskonsepti on laadinnassa.

– Pohjoismaiden välistä yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä. Rauhanturvaamisessa pohjoismaat ovat perinteisesti jakaneet joukkoja, Häkkänen kertoo.

Häkkäsen mukaan Suomen ja kohta Ruotsin Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön.

– Pääpaino on toimia yhdessä mahdollisimman sujuvasti kaikissa tilanteissa.

Häkkänen aloitti puheensa mainitsemalla, että keskiössä edelleen on vahva kansallinen puolustuskyky.

– Tarvitsemme riippumattomuutta autoritäärisistä maista ja huoltovarmuutta.

– Euroopan unioni vahvistuu koko ajan, ei heikkene, Häkkänen painottaa.

Häkkäsen mukaan on Suomen etu, että EU pystyy puolustautumaan.

– Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista neljällä toimintalinjalla. EU:n toimintakyvyn kehittäminen enintään 5000 sotilaan nopean toiminnan joukot.

– Toiseksi turvaamistehtävä sisältäen hybridivaikuttamisen vastaisia toimia. Kolmanneksi suorituskykyjen kehittämisen muun muassa puolustusmenojen kasvattamisen.

Neljänneksi toimintalinjaksi Häkkänen mainitsi kumppanuudet, sisältäen yhteistyön monien alueellisten kumppaneiden kanssa.

Häkkäsen mukaan EU:n yhteinen puolustuskyky tukee myös Naton tavoitteita.

Nato tulee lisämään kuluja

Antti Häkkäsen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 käynnisti kehityksen, jossa Suomen puolustuksen perusteet kokivat täydellisen muutoksen.

Ukrainan koulutus- ja materiaalituki sekä investointi Suomen puolustuskalustoon ovat Antti Häkkäsen mukaan polttavimmat hallinnolliset asiat.

– Jotkut hankkeet ovat olleet käynnissä jo ennen Venäjän sotaa, Häkkänen jatkoi.

Nato-jäsenyys ei sinänsä Häkkäsen mukaan varsinaisesti muuta jo olemassa ollutta puolustuskantaa.

– Natossa komiteavalmistelulla on tärkeä rooli. Lopulliset linjaukset tehdään huippukokouksessa.

Puolustusministeriö on Häkkäsen mukaan vahvistanut henkilöstään Natossa.

– Ydinpelote on yksi syy miksi liityimme Natoon.

Kustannukset Natossa muodostuvat Häkkäsen mukaan useista ydintehtävistä, jotka ovat välttämättömiä.

– Suomikin osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Ilmavalvonta ja eteen työnnetty läsnäolo tietyissä maissa kuuluu rauhan ajan yhteisiin tehtäviin, Häkkänen kertoo.

Presidentin mukaan vuosi ei ole ollut helppo

Presidentti Sauli Niinistö piti oman puheensa jo aiemmin tänään. Niinistön mukaan vuosi ei ole ollut helppo.

– Tarpeet ovat ensi sijassa Venäjän sisäiset, mutta vaikutukset myös ulkoiset. Siinä syyt ja seuraukset käännetään päälaelleen, Niinistö katsoo.

– Hyökkääjästä tehdään uhri. Suomesta ja lännestä uhka ja vaara. Sellainen on informaatiosodankäynnin kieroutunut luonne.

Suurähettiläspäivien aloituspäivänä puheensa pitivät myös ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo.