Biojätteen kierrätysasteen pitäisi nousta Suomessa huomattavasti, jos parin vuoden päähän asetettu kierrätystavoite halutaan saavuttaa.
Kaikesta yhdyskuntajätteeseen kuuluvasta biojätteestä kierrätetään tällä hetkellä arviolta alle puolet, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä.
Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, sillä sekajätteeseen menevän biojätteen määrä tiedetään vain kotitalousjätteiden osalta.
Suomen nykyisessä jätesuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2023 mennessä biojätteestä hyödynnettäisiin 60 prosenttia.
Parhaillaan uudistettavana olevan suunnitelman uudeksi tavoitteeksi ehdotetaan 65 prosenttia vuonna 2027.
Salmenperä pitää 65 prosentin tavoitetta hyvin kunnianhimoisena.
Biojätekeräys laajenee
Biojätteen erilliskeräyksestä on vuonna 2021 ensimmäistä kertaa säädetty valtakunnan tasolla konkreettisia velvoitteita. Aiemmin erilliskeräyksestä on säädetty lainsäädännössä vain yleisellä tasolla.
Konkreettisista toimista ovat päättäneet kunnat, ja hajonta on ollut suurta.
Lue myös: Tiedätkö, mitä tarkoittaa pakkausmerkintä "biohajoava"? Professori: "Se on mielikuvien luomista"
Joulukuun alussa voimaan tulleiden uusien asetusten mukaan kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään tämän vuoden heinäkuun alusta alkaen.
Viimeistään heinäkuussa 2024 biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vaihtoehtona on myös kiinteistöllä tapahtuva kompostointi.
Salmenperän mukaan viiden huoneiston kiinteistön raja on monilla alueilla käytössä jo nyt. Monissa kunnissa biojätteen erilliskeräys on viime vuosina lisääntynyt paljon, osaksi tiukentuvia vaatimuksia ennakoiden, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.
Säädöksestä on mahdollista joustaa, jos biojätteen keräyksestä aiheutuisi kohtuuttomat kustannukset ympäristöhyötyyn nähden esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.
Toisaalta keräyksen voi järjestää myös asetuksen vaatimusta laajemmin.Uusi asetus keräysvelvoitteesta koskee kaikkea yhdyskuntajätteeseen kuuluvaa biojätettä, eli paitsi kotitalouksia, myös palveluita, elinkeinotoimintaa ja hallintoa.
Myös tiukemmat velvoitteet mahdollisia
Uusi asetus ei sellaisenaan riitä nostamaan biojätteen kierrätysastetta tavoitetasolle, toteavat sekä Salmenperä että Levinen.
Kierrätystehokkuus pitäisi saada nousuun, sillä biojätekeräyksen piirissä on nytkin ihmisiä, jotka eivät biojätteitään kierrätä. Neuvontaan ja viestintään voisi ja pitäisi siis edelleen panostaa.
Asukaskyselyiden perusteella biojätteet ovat suomalaisille hankalimmasta päästä kierrätettäviä asioita, Salmenperä kertoo.
Lue myös: Muovien kierrätysaste Suomessa huomattavan korkea: jätettä on vietävä ulkomaillekin hyödynnettäväksi
Biojätteiden kierrättäminen mielletään epähygieeniseksi ja likaiseksi.
Biojäteastioiden tuominen pihoihin on turhaa, jos ne seisovat tyhjillään. Salmenperä pitää asetusta erilliskeräyksestä kuitenkin erittäin merkityksellisenä.
– Ilman sitä emme tule saamaan kierrätystä nousuun, mitä tässä nyt haetaan.
Levinen arvioi, että uusi asetus nostaisi yhdyskuntajätteen kierrätysastetta joitain prosenttiyksiköitä.
– Jos näyttää siltä, että kehitys ei ole riittävän nopeaa, meidän pitää miettiä, pitääkö erilliskeräysvelvoitteita edelleen tiukentaa. Esimerkiksi laajentaa biojätteen erilliskeräystä pienempiin kiinteistöihin myös alle 10 000 asukkaan taajamissa, Levinen sanoo.
Noin kolmasosa kaikesta yhdyskuntajätteestä
Biojätettä syntyy Suomessa arviolta hiukan alle miljoona tonnia vuodessa, Salmenperä kertoo. Se on noin kolmasosa kaikesta yhdyskuntajätteestä eli merkittävä osa.
EU:n jätedirektiivin mukaan kaikesta yhdyskuntajätteestä tulee vuoteen 2035 mennessä kierrättää 65 prosenttia. Tavoite on kirjattu myös Suomen lainsäädäntöön.
Biojätteelle ei ole lainsäädännössä säädetty erikseen kierrätystavoitetta.
– Biojätteen kierrätyksen lisäämisellä on olennainen merkitys sen suhteen, kuinka helposti nämä kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet pystytään saavuttamaan, Levinen sanoo.
Myös Salmenperä korostaa, että biojätteen kiertoon saaminen on ympäristön kannalta erittäin tärkeää.
– Jos biojäte laitetaan sekajätteeseen, siihen sitoutuneet ravinteet menetetään, Salmenperä sanoo.
Lisäksi biojätteen polttaminen ei ole hyötysuhteeltaan kovin järkevää toimintaa, hän huomauttaa.
Tällä hetkellä kierrätettävästä biojätteestä menee Suomessa noin puolet kompostointiin ja puolet mädätyslaitoksiin, joissa siitä jalostetaan biokaasua ja lannoitevalmisteita.
Tulevaisuudessa kierrätys painottuu mädätyslaitoksiin, Salmenperä sanoo.
Niitäkin tarvitaan hänen mukaansa vielä lisää, jos kierrätysaste halutaan merkittävästi nousuun.
Jotta kierrätysketju toimisi, täytyy huomioida myös ketjun loppupää. Jalostuksen lopputuotteella täytyy olla markkina, tai kierrätyksen hyöty jää puolitiehen.