Viime vuonna Suomen toiseksi suurin asevientikumppani oli Saudi-Arabia, jonne Suomi vei 50 miljoonalla eurolla kranaatinheittimiä osana suurempaa Yhdysvaltojen vetämää ohjelmaa.
Ruotsissa Saudi-Arabia on linjattu asekaupoista ulos alueen ihmisoikeusloukkausten ja poliittisen tilanteen vuoksi.
Kansainvälisen asevalvonnan asiantuntija Elli Kytömäki SaferGlobe-tutkimusverkostosta pitää tärkeänä, että asekauppa on avointa ja suomalaisilla on tieto siitä, minne aseita viedään.
– Asekauppaa käydään ja se on laillinen teollisuudenala siinä missä moni muukin. Aseviennistä pitää voida käydä keskustelua, myös ennen kauppoja, hän toteaa.
Kytömäki uskoo, että kranaatinheittimien vientiluvan myöntäminen on ollut monimutkainen prosessi.
– Saudi-Arabia on suuri alueellinen voima, jolla on paljon kytköksiä moneen suuntaan. Lisäksi alueella poliittiset tilanteet vaihtuvat. Lupaa antaessa on pitänyt pohtia riskejä ja sitä, miten tilanne voi kehittyä. Selkeitä hyvä–paha-asetelmia ei valitettavasti ole, hän kertoo.
Saksa rajoittanut vientiään Saudi-Arabiaan
Myös muualla maailmassa asevientiä Saudi-Arabiaan on pohdittu. Maailman neljänneksi suurin aseviejämaa Saksan pitkään valmistelema Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen vienti Saudi-Arabiaan pysähtyi liittohallituksen epäröintiin vuonna 2014. Samana vuonna Saksa kuitenkin vei Saudi-Arabiaan esimerkiksi partioveneitä.
Saksan päätös on SafeGloben raportin mukaan osaksi linjassa ihmisoikeusnäkökulman kanssa, sillä partioveneitä on vaikea käyttää maan omien kansalaisten alistamiseen. Raportti korostaa kuitenkin, että aseviennit ovat aina hiljainen poliittinen hyväksyntä autoritäärisille hallituksille.
Kauppa suuntautuu EU:n ulkopuolelle
Perinteisesti Suomen asekauppakumppanit ovat olleet EU-valtioita. Viime vuosina kauppa on alkanut kuitenkin suuntautua yhä enemmän EU:n ulkopuolelle.
Suomen puolustusmateriaalivienti on merkittävää Suomen puolustusteollisuudelle. Jos Euroopan puolustusmäärärahat pienenevät, kannattaa sen hakea markkinoita hakea Euroopan ulkopuolelta.
– Tämä tuo kuitenkin uusia eettisiä kysymyksiä. Uusien nousevien markkinoiden kanssa tehty asekauppa esimerkiksi Aasiassa ja Lähi-idässä tuo uusia riskejä, Kotomäki kertoo.
– Asekaupassa on aina se sisäänrakennettu dilemma, että vaikka aseita voidaan käyttää turvaamaan ja luomaan vakautta, voidaan niitä pahimmassa tapauksessa käyttää lietsomaan sotia ja väärissä käsissä jopa ihmisoikeuksiin, hän toteaa.
Asekauppa kasvaa tällä hetkellä erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Afrikan maiden asetuonnit kasvoivat viimeisimmällä viisivuotisjaksolla 45 prosenttia verrattuna jaksoon 2005−2009.
16:30
5:15
