Raportti: Suomi myönsi 140 miljoonan euron vientiluvat Arabiemiraatteihin – "Vapaat kädet viedä komponentteja sotatuotteittensa osina minne vaan vuosikymmeniksi"

Suomen aseviennin arvo väheni viime vuonna selvästi edeltäviin vuosiin verrattuna, ilmenee ajatushautomo SaferGloben asevalvontaraportista.

Raportin mukaan Suomen aseviennin arvo oli viime vuonna 160,9 miljoonaa euroa. Summa oli pienin sitten vuoden 2011, ja laskua kahteen aiempaan vuoteen verrattuna oli noin viidennes.

Viime vuonna siviiliaseiden viennin arvo ylitti viime vuonna sotatuotteiden viennin arvon ensi kertaa SaferGloben 20 vuoden tilaston aikana. Siviiliaseita vietiin 81,1 miljoonalla eurolla ja sotatuotteita 79,9 miljoonalla eurolla.

Rauhan ja turvallisuuden asioita tutkiva riippumaton ajatushautomo SaferGlobe on raportoinut ja seurannut muun muassa Suomen asevientiä vuodesta 2010 lähtien. Tilastointi ulottuu vuosituhannen alkuun.

– Tällä vuosien 2002–2020 välillä on ollut aika merkittävä nousu sekä siviiliaseiden, että sotatuotteiden osalta. Eli molempien vienti on noin kaksinkertaistunut tässä 2000-luvulla, kertoo SaferGlboen kvantitatiivisen tutkimuksen, asekaupan ja asevalvon asiantuntija Kari Paasonen.

Aseviennin läpinäkyvyys hieman kohentunut

Siviiliaseita viedään pääasiassa metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön. Sotatuotteet on kehitetty ensisijaisesti sotilaskäyttöön, ja niihin sisältyvät aseiden, ajoneuvojen ja räjähteiden lisäksi esimerkiksi suojausmateriaalit, tuotantoteknologia ja ohjelmistot.

Siviiliaseiden vientiluvista vastaava Poliisihallitus ei SaferGloben mukaan kyennyt toimittamaan sille vientitilastoja. Siksi ajatushautomon raportti perustuu siviiliaseiden osalta Tullin vientitietoihin.

SaferGloben mukaan läpinäkyvyyttä kuitenkin paransi se, että puolustusministeriö sisällytti kielteiset vientilupapäätökset ensi kertaa vuosittaiseen vientivalvontaraporttiinsa.

SaferGloben asevalvontaraportin tiedot on päivitetty vuoden 2020 vientitilastoilla, jotka on saatu puolustusministeriöltä, ulkoministeriöltä ja Tullilta.

Viime vuonna asekauppa väheni myös maailmanlaajuisesti. Tukholmassa toimiva rauhantutkimuslaitos Sipri kertoi maaliskuussa, että maailman asekaupan arvo laski viime vuonna 16 prosenttia. Siprin mukaan lasku voi johtua osin koronapandemiasta, joka sotki joidenkin asevalmistajien tuotantoa ja toimituksia, sekä pandemiaan liittyneestä talouskriisistä.

Suomi myönsi poikkeuksellisen pitkät vientiluvat Arabiemiraatteihin

SaferGlobe nostaa tiedotteessa esiin, että hallitus myönsi maaliskuussa 2020 Arabiemiirikuntiin lähes 140 miljoonalla eurolla vientilupia sotilasajoneuvojen osille.

Ajatushautomon mukaan luvat ovat poikkeukselliset niiden arvon lisäksi myös kestoltaan. Ajoneuvojen akselistoille myönnetty vientilupa on voimassa vuoden 2039 loppuun ja vaihteistoille myönnetty lupa vuoden 2050 loppuun asti.

Osien vastaanottaja on arabiemiirikuntalainen yritys Calidus.

– Euromääräisen arvon lisäksi erittäin huomionarvoista on tämä pitkä aika. Eli nämä ovat vuosikymmeniksi myönnettyjä vientilupia ja hyvin harvoja vientilupia Suomesta myönnetään näin pitkälle ajalle.

– Suomi antaa vuosikymmeniksi arabiemiirikuntalaiselle yritykselle vapaat kädet viedä suomalaisia komponentteja sotatuotteittensa osina minne vaan, kommentoi Paasonen.

Hallitus päätti vientilupien myöntämisestä äänin 16–1. Lupien myöntämistä vastusti silloinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) olivat poissa äänestyksestä.

Marraskuussa 2018 silloinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti, että Suomi lopettaa uusien asevientilupien myöntämisen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

– Emme Toki tiedä, mitä Arabiemiraatit tulevat tulevien vuosikymmenen aikana tekemään. Ja siinä mielessä tietenkin Arabiemiraatit on kohtuullisen riskialtis vientimaa. Sen toiminta on hyvin arvaamatonta. Näin lähihistorian perusteella esimerkiksi tai nimenomaan tämä sotatoimiin osallistuminen Jemenissä on asia joka kyllä tässä herättää kysymyksiä, Paasonen toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja