Sauditoimittajan murha ja Jememin pitkittynyt sisällissota, ovat lisänneet keskustelua aseviennistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa, että Saksa EU-kumppaneineen jäädyttäisi aseviennin Saudi-Arabiaan tapaus Jamal Khashoggin tutkinnan ajaksi.
Suomi ei aio kajota jo tehtyihin sopimuksiin, mutta jokaisen tulevan vientihakemuksen yhteydessä maasta tehdään kokonaisvaltainen tilannearvio.
– Aina silloin, kun joku uusi mahdollinen asekauppa on pöydällä, niin arvio tehdään ja päivitetään. Yhtään uutta kauppaa esimerkiksi Saudi-Arabiaan ei tehdä ilman, että aina päivitettäisiin ne tiedot, kertoo valtiovarainministeri, kokoomuksen Petteri Orpo.
"Vientiä ruokkii turvallisuustilanne"
Viime vuonna Suomesta vietiin puolustustarvikkeita reilun sadan miljoonan euron arvosta ja siviiliaseisiin luettavia tuotteita vajaalla 80 miljoonalla. Vietävä materiaaliarsenaali on laaja esimerkiksi kypäristä panssariajoneuvoihin.
Eniten (26%) viedään kulkuneuvoja, kertoo Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n tilasto. Pidemmän aikavälin trendi kertoo viennin kasvusta.
Mikä vientiä ruokkii?
– Turvallisuustilanne ja maiden lähialuiden tarpeet, kertoo PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko.
Karanko huomauttaa, että viennin pääkohdealue on Eurooppa. silti Lähi-Itä on noussut tapetille. Muun muassa Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat mukana Jemenin konfliktissa.
Kuinka tärkeä suomalaisille yrityksille on esimerkiksi Arabiemiraatit?
– Vuonna 2017 ei ole ollut kovinkaan merkittävä. Jos nyt oikein muistan, niin reilut 10 prosenttia.
Aasia, Lähi-Itä, Afrikka
Karangon mukaan markkinoita on nyt enemmän, ja "protektionismia ei ole niin paljon", Aasiassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Suomi noudattaa vientiluvassaan EU:n yhteistä kantaa ja ihmisoikeustilanne on yksi sen kahdeksasta kriteeristä.
Onko eri maiden ihmisoikeustilanteiden ja suomalaisen puolustustarvikemyynnin välillä jonkinlaista ristiriitaa?
– En koe, että on ristiriitaa. Meillä on hyvä vientilupaprosessi ja esimerkiksi Saudi-Arabiaan ja myöskin Arabiemiraatteihin ei ole Suomesta myönnetty uusia lupia muistaakseni muutamaan vuoteen, Karanko kommentoi.
Onko se ongelma, että lupia myönnetään diktatuureihin?
– Tuoteluokkia on 22. Siellä voi olla esimerkiksi suojavarusteita. Eli ei voi kategorisesti sanoa, että pitää myöntää pelkästään demokratioihin, sellaisiin demokratioihin, mitä me demokratioilla ymmärrämme. Kyllä tässä täytyy tarkasti katsoa sitä tuotetta ja sitä loppukäyttäjää.
Kun puhutaan vaikka tarkkuuskivääreistä ja Turkmenistanista?
– Silloinkin on sama asia eli kuka niitä käyttää. Minkälainen tämä loppukäyttäjä on, joka niitä käyttää. Lupaviranomainen katsoo kriteerejä ja toimijan toimintaa.
Kyseisessä tarkkuuskiväärikaupassa loppukäyttäjä on Turkmenistanin armeija. Valtio on esimerkiksi lehdistönvapautta mittaavassa taulukossa kolmanneksi heikoimmalla sijalla heti Pohjois-Korean ja Eritrean jälkeen.
Anderssonilta kirjallinen kysymys
Oppositiosta vaaditaan, että Suomi ei kävisi asekauppaa ihmisoikeuksiion syyllistyvien maiden kanssa. Vasemmistoliiton Li Andersson suomii hallitusta kirjallisella kysymyksellä.
– Suomi on muun muassa ostanut asetarvikkeita ja teknologiaa Israelista. Olemme myöskin myöntäneet vientilupia muun muassa Turkkiin. Toivomme, että kautta linjan Suomi olisi tarkempi ja johdonmukaisempi sen osalta, että ei myönnetä eikä käydä asekauppaa kansainvälisten oikeuden loukkauksiin ja ihmisoikeuksiin syyllistyvien maiden kanssa, Andersson vaatii.