Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen pitää somessa tapahtuvaa häirintää ikävänä ilmiönä. Hän on kohdannut uransa aikana vain vähän vaalihäirintätapauksia.
Suomessa pidetään eduskuntavaalit sunnuntaina 2. huhtikuuta. Vaalit pidetään yhteiskunnallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Euroopassa on tällä hetkellä sota käynnissä. Sota ei kohdistu Suomeen, mutta toinen sodan osapuolista (Venäjä) on meidän rajanaapurimme. Maailmantilanne täytyy ottaa eduskuntavaaleissa huomioon, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Lue myös: Tökeröt trollitilit ja vale-ehdokkaat Twitterissä eivät vaikuta Suomen vaaleihin – todellinen vaalihäirintä on pitkäaikaisempaa ja hienovaraisempaa
Vaalikentillä, niin toreilla kuin verkossakin, on varauduttu vaalihäirintään viranomaisten laajan yhteistyön voimin.
– Meillä on vaalivaikuttamisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu useita asiaankuuluvia viranomaisia: oikeusministeriön lisäksi muun muassa poliisiviranomaisia. Myös Puolustusvoimista ja valtioneuvoston tilannekeskuksesta on verkostossa edustusta, Jääskeläinen kertoo.
– Tällä yhteistyöllä pyritään löytämään yhteinen tilannekuva siitä, millainen tilanne meillä on, kun vaaleja valmistellaan ja minkälainen tilanne on, kun vaalit ovat jo käynnissä.
"Poliisi käyttää omia keinojaan"
Vaalijohtajan mainitseman yhteistyöverkoston käytössä on paljon tietoa muissa Euroopan maissa viime aikoina pidettyjen vaalien yhteydessä tapahtuneesta häirinnästä.
– Yleiskuva on, että häirintää on esiintynyt loppujen lopuksi aika vähän. Esimerkiksi viime syyskuussa Ruotsissa järjestetyt valtiopäivävaalit olivat kohtuullisen rauhalliset, mutta siellä havaittiin kuitenkin neljä verkkohyökkäysyritystä paikallisen vaaliviranomaisen verkkosivuille, Arto Jääskeläinen sanoo.
