Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen pitää somessa tapahtuvaa häirintää ikävänä ilmiönä. Hän on kohdannut uransa aikana vain vähän vaalihäirintätapauksia.
Suomessa pidetään eduskuntavaalit sunnuntaina 2. huhtikuuta. Vaalit pidetään yhteiskunnallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Euroopassa on tällä hetkellä sota käynnissä. Sota ei kohdistu Suomeen, mutta toinen sodan osapuolista (Venäjä) on meidän rajanaapurimme. Maailmantilanne täytyy ottaa eduskuntavaaleissa huomioon, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Lue myös: Tökeröt trollitilit ja vale-ehdokkaat Twitterissä eivät vaikuta Suomen vaaleihin – todellinen vaalihäirintä on pitkäaikaisempaa ja hienovaraisempaa
Vaalikentillä, niin toreilla kuin verkossakin, on varauduttu vaalihäirintään viranomaisten laajan yhteistyön voimin.
– Meillä on vaalivaikuttamisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu useita asiaankuuluvia viranomaisia: oikeusministeriön lisäksi muun muassa poliisiviranomaisia. Myös Puolustusvoimista ja valtioneuvoston tilannekeskuksesta on verkostossa edustusta, Jääskeläinen kertoo.
– Tällä yhteistyöllä pyritään löytämään yhteinen tilannekuva siitä, millainen tilanne meillä on, kun vaaleja valmistellaan ja minkälainen tilanne on, kun vaalit ovat jo käynnissä.
"Poliisi käyttää omia keinojaan"
Vaalijohtajan mainitseman yhteistyöverkoston käytössä on paljon tietoa muissa Euroopan maissa viime aikoina pidettyjen vaalien yhteydessä tapahtuneesta häirinnästä.
– Yleiskuva on, että häirintää on esiintynyt loppujen lopuksi aika vähän. Esimerkiksi viime syyskuussa Ruotsissa järjestetyt valtiopäivävaalit olivat kohtuullisen rauhalliset, mutta siellä havaittiin kuitenkin neljä verkkohyökkäysyritystä paikallisen vaaliviranomaisen verkkosivuille, Arto Jääskeläinen sanoo.
– Mistä ne hyökkäykset tulivat, sitä ei käsittääkseni saatu selville. Jos hyökkääjä on tarpeeksi taitava, niin jäljet ilmeisesti häviävät johonkin. Tällainen verkkohyökkäys on ilman muuta rikos, jonka tutkinnassa sitten poliisi käyttää omia keinojaan ja resurssejaan.
Lue lisäksi: Päälle sylkemistä, väkivallalla uhkailua ja vandalisointia: Ehdokkaat joutuneet iljettäviin tilanteisiin – "Olisin ansainnut paikalle poliisin turvaamaan"
Vieraalle taholle pääseminen käsiksi oikeusministeriön vaalidataan on vaalijohtajan mukaan erittäin vaikeaa – ellei jopa mahdotonta, sillä Suomen vaalijärjestelmässä vaalidata on perimältään äänestyslipuissa ympäri Suomea.
– Toki meillä on laskentajärjestelmät ja nettisivut tulospalveluineen. Mikäli näihin kohdistuu vaikkapa palvelunestohyökkäyksiä tai sellaisen yrityksiä, olemme erittäin hyvin valmistautuneita kyberturvallisuuden näkökulmasta, Jääskeläinen toteaa.
– Meidän järjestelmämme on pyritty teknisesti suojaamaan hyökkäyksiä vastaan niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.
Katso alla vaalijohtaja Arto Jääskeläisen haastattelu kokonaisuudessaan. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
8:47
"Keskusteluja sosiaalisen median alustojen kanssa on käyty"
Sosiaalisessa mediassa tapahtuva häirintä on vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan selkeä nykytrendi ja valitettava ilmiö.
Esimerkiksi Twitteriin on luotu niin sanottuja feikkiehdokasprofiileja, joiden tarkoituksena lienee mustamaalata tietyn puolueen tai ehdokkaan mainetta.
– Ministeriön puolesta me olemme käyneet näiden sosiaalisen median alustojen, Googlen, Twitterin ja Metan kanssa keskusteluja aiheesta. Olemme vakuuttuneet siitä, että he pyrkivät poistamaan tällaiset häiriöprofiilit ja häiriöviestit sieltä. Mutta tokihan heidän ymmärryksensä ja tietämyksensä on rajallinen. Olen kuitenkin aika luottavainen, että nämä firmat hoitavat sitä valvontatyötään tällä hetkellä aika hyvin.
Lue lisää: Kuntavaaleissa ensikertalaisena ollut Anna Lemström kertoo, miten vihapuhe näkyi kampanjan aikana: "Tuli fyysisiä kohtaamisia ja sai kuulla huorittelua"
Arto Jääskeläinen on työskennellyt vaalien parissa kymmenien vuosien ajan. Millaisia häirintätapauksia Jääskeläisen vaalijohtaja-aikana on tapahtunut?
– Niitä on ollut aika vähän. Jos ajatellaan edellisiä eduskuntavaaleja, vaalit.fi-sivustoa kohtaan oli yksi hyökkäysyritys, joka torjuttiin. Toinen oli viime eduskuntavaalien aikaan tapahtunut valitettava tapaus, kun silloinen ulkoministeri (perussuomalaisten Timo Soini) joutui hyökkäyksen kohteeksi vaalityötä tehdessä Vantaan Korsossa, vaalijohtaja muistelee.
– Sosiaalisessa mediassa esiintyy häirintää, panettelua ja kiusaamista. Siellä leviää myös paljon vääriä tietoja. Siltä osin, kun kyse on väärästä tiedosta, oikeusministeriön yksi tehtävä on omalta osaltaan olla heti valmiina antamaan oikeaa tietoa. Myös tällaisiin tilanteisiin on täällä ministeriössä varauduttu.