Suomi tarkastuskäynnille Venäjälle – "Kun naapurin tuntee paremmin, sitä myös nukkuu yönsä paremmin"

Tarkastuksessa on tarkoitus todentaa, että Venäjän Etyj-jäsenmaille antamat tiedot tarkastusalueella tapahtuvasta toiminnasta ovat todenmukaisia. Tarkastuksen kohteena olevalla alueella on arviolta viisi Venäjän joukko-osastoa sekä Mulinon koulutuskeskus harjoitusalueineen. 

Erityisesti tarkoitus on todentaa, ettei Venäjällä tarkastettavalla alueella ole käynnissä sellaista sotilaallista toimintaa, josta Venäjän olisi Etyj-sopimusten nojalla ilmoitettava muille jäsenmaille. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erittäin suuret sotilaalliset harjoitukset.

Tarkastus perustuu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:in Wienin asiakirjaan, jonka perusteella jokaisella Etyj-jäsenmaalla on oikeus tehdä tarkastuksia muiden jäsenmaiden alueelle. Jokainen jäsenmaa on velvollinen vastaanottamaan vuodessa kolme tarkastusta.

Kiinnostusta tarkastuksiin lisääntyy erityisesti, kun jäsenmaat ilmoittavat tulevista sotilaallisista harjoituksista. Tällöin aluetarkastuksen voi haluta tehdä useampi kuin kolme maata.

– Kiinnostuspiikit voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kaikki halukkaat eivät pysty tarkastusta suorittamaan. Esimerkiksi viime vuonna Suomen kiintiö oli täynnä eikä Venäjä päässyt tekemään aluetarkastusta, majuri Arto Toivanen kertoo.

Tavoitteena avoimuus ja läpinäkyvyys

Käytännössä Suomen johtaman tarkastusryhmän vastaanottaa venäläinen isäntäryhmä, joka opastaa tarkastusryhmää sen toiveiden mukaisesti määrätyllä tarkastusalueella. Ohjelma ja reitti sovitaan osapuolten välillä yhteistyössä. Tarkastusryhmään kuuluu kolme suomalaista ja yksi kanadalainen jäsen. Vaikka tarkastuksen tekevät Suomi ja Kanada, virallinen raportti jaetaan kaikille Etyj-maille.

Aluetarkastukset ovat yksi Wienin asiakirjalla sovituista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista. Muita toimia ovat esimerkiksi yksittäisiin joukko-osastoihin kohdistuvat arviointikäynnit, erilaiset tukikohtaesittelyt ja uuden kaluston esittelytapahtumat.

– Tietoa jaetaan puolin ja toisin, tavoitteena läpinäkyvyys ja avoimuus, kuvailee Toivanen.

Nimensä mukaisesti toimien tavoite on osapuolten luottamuksen ja turvallisuuden lisääminen.

– Parantaa luottamusta, kun tiedämme mitä jollain alueella on. Kun naapurin tuntee paremmin, sitä myös nukkuu yönsä paremmin, Toivanen havainnollistaa.

Viimeksi Suomi on ollut mukana Venäjälle suuntautuvassa aluetarkastuksessa Toivasen arvion mukaan nelisen vuotta sitten, kun taas Venäjä kävi aluetarkastuksella Suomessa muutama vuosi sitten. Arviointikäyntejä Venäjälle Suomi tekee vuosittain. Suomi tekee vuosittain erilaisia luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia eri Etyj-maihin keskimäärin kahdesta neljään kappaletta.

Etyj-asevalvontaupseerit tarkastivat suomalaisia joukko-osastoja toissa vuonna.