Suomi taipui kielikiistassa

Aalto,Alec,EU-asioista vastaava valtiosihteeri OIKEA KUVAKOKO

EU-asioista vastaava valtiosihteeri Alec Aalto sanoo, että Suomi pitää kiinni linjasta, jonka mukaan kokouksissa on mieluummin pieni kuin iso kielivalikoima, aikaisempien kokousten perinteitä jatketaan ja samalla otetaan huomioon käytännön mahdollisuudet eli kielitaito. Useimmissa tulevissa kokouksissa tulkkaus järjestetään Aallon mukaan 6-7 tai jopa 8 kielelle. Ainoastaan asuntoministerikokouksesta saksan tulkkaus jää pois. Jokaisella kokouksella on perinteisesti oma kielivalikoimansa ja Suomi on pyrkinyt noudattamaan kunkin kokouksen aikaisempia käytäntöjä. Kokouksissa toteutetaan Aallon mukaan vain "välttämätön tulkkaus". Käytännössä kielivalikoimaa sanelee myös osallistuvien ministerien kielitaito.

Aalto sanoi, että kielikiista on noussut kesän uutispulassa turhankin kuumaksi aiheeksi. Ilmassa on ollut se väärinkäsitys, että olisimme poistamassa kieliä, mikä ei suinkaan ole tarkoitus. Noudatamme kokouksissa aikaisempia perinteitä, Aalto tähdensi.

Saksan boikotti

Suomi on hoitanut EU:n puheenjohtajuutta heinäkuusta alkaen. Kukin EU:n 15 jäsenmaasta toimii vuorollaan puoli vuotta puheenjohtajana. Saksa, Suomen edeltäjä puheenjohtajana, vaati, että Suomen puheenjohtajauuskaudella saksan kieli olisi otettava englannin ja ranskan ohella työkieleksi EU-ministerien epävirallisissa kokouksissa. Suomi järjestää puheenjohtajakaudellaan tulkkauksen myös suomeksi.

Saksa jäi pois Suomessa kesällä pidetystä teollisuusministerien kokouksesta Oulussa ja sosiaaliministerien kokouksesta Savonlinnassa. Toiseen Oulussa pidettyyn epäviralliseen kokoukseen eli työ- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien kokoukseen Saksa ja Itävalta kuitenkin osallistuivat. Tällöin saksa oli tulkkauskielenä ja saksalaisen valtiosihteerin mielestä mitään boikottia ei ollut ollutkaan vaan kyse oli ollut lähinnä väärinymmärryksestä.

Tulkkauskieliä liikaa

Saksan kieli on aiemmissa epävirallisissa ministerikokouksissa joskus ollut mukana työkielenä ja joskus taas ei. Saksan ja sen edeltäjän Itävallan kaudella saksa oli puheenjohtajamaiden kieli ja näin myös työkieli. Saksalla ja Suomella on sen sijaan ollut varsin erilainen käsitys siitä, millainen käytäntö tätä ennen on ollut. Saksassa uskottiin saksan päässeen lopullisesti työkielten joukkoon. Suomi on kaiken aikaa tähdentänyt kielten tasa-arvoa. Alec Aalto totesi Suomen puheenjohtajakauden alkaessa heinäkuussa, että saksan jälkeen olisi pakko käytännössä ottaa mukaan muitakin EU-kieliä. Tulkkaus 11 virallisen kielen välillä tekee mahdottomaksi vapaamuotoisen keskustelun ja vapaan seurustelun ministerien välillä, Aalto tuolloin huomautti. Pääministeri Paavo Lipponen arvioi heinäkuussa, että epävirallisten ministerikokousten työkielten määrää olisi karsittava ja yhtenäistettävä. Lipponen luonnehti kokousten kirjavaa kielikäytäntöä ikuisuuskysymykseksi. (MTV3-STT)

Timo Haapalan toimittamassa jutussa EU-asioista vastaava Alec Aalto kertoo mm. sen, että kävikö kielikiistassa kuten ennakoitiin - suuri Saksa saneli ja pieni Suomi totteli. (kesto 1,57)