Suomi sai ison kasan ehdotuksia koulutuksen korjaamiseen – riittäisikö vuoden korkeakoulututkinto työelämän tarpeisiin?

Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on yksi OECD-maiden menestyksekkäimmistä, aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa on asiantuntijajärjestön mukaan puutteita. Koulutuksen kehittäminen on edellytys sille, että Suomi pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antaa tuoreessa raportissa Suomelle suosituksia jatkuvan oppimisen uudistamisen tarpeisiin.

Raportissa ehdotetaan muun muassa lyhyen korkeakoulututkinnon lisäämistä opetustarjontaan. Kyseessä olisi vuoden tai kahden tutkinto, joka olisi laajuudeltaan kandidaatintutkintoa suppeampi. Tällainen minikandidaatintutkinto tarjoaisi vaihtoehdon niille, joilla ei ole aikaa eikä halua osallistua pitkähkön kandidaatin tutkinnon suorittamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haltia on tukenut OECD:tä raportin laatimisessa. Hän sanoo, että nämä niin sanotut lyhyet korkeakoulututkinnot eivät aiemmin ole juurikaan saaneet Suomessa kannatusta.

– Kiinnostavaa nähdä, millaisen vastaanoton nämä ehdotukset nyt saavat, Haltia toteaa.

Raportin mukaan minitutkintoja voi jo suorittaa useimmissa OECD-maissa.

Myös lyhytkestoisia kursseja, joista olisi suoraa hyötyä työelämässä, pitäisi raportin mukaan olla enemmän.

Heikosti koulutetut pitäisi etsiä koulutukseen

Raportin mukaan olisi ylipäätään tärkeää, että koulutusta saisivat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tällä hetkellä työikäisten koulutus kasaantuu niille, joilla on jo osaamista ja vakaa työtilanne. Koulutukseen osallistuvat sen sijaan vähemmän pitkäaikaistyöttömät, iäkkäät ja ne, joilla aiempi osaaminen ja koulutus on valmiiksi heikkoa.

– Suomessa koulutukseen osallistumisessa on suurempi ero kuin missään muussa OECD-maassa niiden välillä, joilla on heikko osaaminen ja niiden, joilla on korkeampi osaaminen, raportissa todetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan työmarkkinoilla olevista 25–54-vuotiaista yli 300 000:lla ei ole toisen asteen tutkintoa. Heidän työllisyysasteensa on vain 43 prosenttia.

Raportti ehdottaa heidän asemansa parantamiseksi muun muassa uraohjauksen lisäämistä. Lisäksi OECD ehdottaa räätälöityjä koulutuksia, joilla pyritään lisäämään motivaatiota oppimiselle. Pelkästään tarjonnan lisääminen ei auta, vaan lisäksi pitäisi aktiivisesti pyrkiä löytämään heikossa asemassa olevat ja räätälöidä heille näitä koulutuksia. Tässä voisivat olla avuksi esimerkiksi ammattiliitot.

Haltian mukaan esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman yhteydessä on jo tehty vastaavaa niin sanottua hakevaa toimintaa hyvin tuloksin.

Jotta näitä toimia voitaisiin käytännössä toteuttaa, OECD suosittelee lisäämään rahoitusta julkisiin työvoimapalveluihin. Rahoja on leikattu kuluneen kymmenen vuoden aikana, raportissa huomautetaan.

Suomessa käynnissä jatkuvan oppimisen uudistus

Neuvotteleva virkamies Haltia ei halua ottaa tässä vaiheessa kantaa, millä keinoin koulutusta kannattaisi raportin pohjalta uudistaa. Suomessa on käynnissä jatkuvan oppimisen uudistus, ja soveltamiskelpoisia suosituksia tullaan hänen mukaansa varmasti tutkimaan tarkemmin.

Uudistuksessa pohditaan muun muassa, millä keinoilla oppijoita ja koulutuksen järjestäjiä kannustetaan valintoihin, jotka vastaavat myös työmarkkinoiden tarpeisiin. OECD:n raportti on tilattu palvelemaan tätä uudistusta.

Lue myös:

    Uusimmat